Korkeakoulujen lukuvuosi on alkanut ja uudet opiskelijat aloittavat opintojaan. Uusien opiskelijoiden taustat voivat olla hyvin erilaisia. On suoraan lukiosta tulleita, ammattiopinnot viisi vuotta sitten suorittaneita, uuttaa alaa opiskelevia, avoimen väylää hakeutuvia ja niin edelleen. Lähtökohdat eivät siis luonnollisestikaan ole samanlaiset.
Sanomalehti Kalevassa oli 28.7. Peetu Lehtimäestä kertova artikkeli. Lehtimäki oli valmistunut ammatillisista opinnoistaan 10 kuukaudessa peruskoulun päättymisen jälkeen. Hieno suoritus! Lämpimät onnittelut.
Ammatilliset opinnot ovat nykyään osaamiseen perustuvia. Opiskelija voi hankkia osaamisensa monella eri tavalla ja osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa jo aiemman hankitun osaamisen perusteella, yleensä näytöillä.
Opinnot ovat yksilöllisiä, jolloin opiskelijan yksilöllisyys, henkilökohtaiset ominaisuudet, tiedot ja taidot huomioidaan opintojen suunnittelussa. Lisäksi opinnoissa korostetaan työelämälähtöisyyttä. Koulutus ja opetus pyritään järjestämään työelämässä, yrityksissä. Tämä kaikki on hienoa ja opiskelijaa palvelevaa, kuten Lehtimäkikin toteaa. Toisaalta hän myöntää, että nopea valmistuminen yllätti hänet sekä hänen läheisensä. Hämmentyneenä luin itsekin juttua.
Lehtimäki kertoi koulupäivien olleen keveitä – kahdeksasta kahteen, eikä kotiläksyjä ollut. YTO-aineista eli matemaattisista aineista, kielistä ja muista niin sanotuista lukuaineista Lehtimäki kertoi turhautuneensa, koska niissä kerrattiin peruskoulussa opittuja asioita.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneella opiskelijalla on kelpoisuus jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Lehtimäkikin suunnitteli tulevaisuudessa opiskelevansa ammattikorkeakoulussa.
Ammattikorkeakouluihin yritetäänkin saada yhä enemmän ammatillisesta koulutuksesta valmistuvia nuoria. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtioneuvoston tavoitteena on, että 60 prosenttia nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja vuoteen 2040 mennessä. Koulutustason nosto koetaan elintärkeäksi, koska työelämän ja teknologian muutokset vaativat enemmän korkeaa osaamista.
Lehtimäen tarinasta herää huoli, miten näin nopeasti valmistuneet opiskelijat pärjäävät korkeakoulussa. Toisen asteen koulutuksen tulee – sen lisäksi, että se antaa jatko-opintokelpoisuuden, taata, että opiskelijalla on myös jatko-opintojen vaatimat valmiudet. Lukiossa matematiikkaa, kieliä ja muita yleissivistäviä aineita luetaan yleensä riittävästi. Toisaalta lukio ei anna Lehtimäenkin korostamia ammatillisia valmiuksia.
Korkeakouluopinnoissa ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan vahvaa matemaattista ja kielellistä perustaa, sillä ne tukevat ilmiöiden syvällistä ymmärtämistä, kriittistä ajattelua ja uuden tiedon omaksumista.
Ammatillisten koulutusten tulee panostaa enemmän juuri näiden YTO-aineiden opettamiseen tai osaamisen hankkimiseen. Korkeakouluissa opiskellaan yhä enemmän itsenäisesti. Kouluissa ei ole resursseja tasoittaa tasoeroja. Kotitehtäviä riittää kyllästymiseen asti ja ryhmissä tulee pystyä työskentelemään. Korkeakoulujen kokemusten mukaan osalla uusista opiskelijoista on aiempaa enemmän haasteita opinnoissa tarvittavien matemaattisten ja kielellisten valmiuksien osalta.
Sirpa Erkkilä-Häkkinen
lehtori, TkT, KM, Turun ammattikorkeakoulu