Viime vuosina on pidetty positiivisena sitä poliittista kehitystä, jonka myötä nuoria on noussut suuri joukko päättäjiksi valtuustoihin ja eduskuntaan. Nuorissa on tulevaisuus, ja heidän tulee voida kasvaa poliittiseen vastuuseen ajoissa suurten ikäluokkien luopuessa siitä.

On kuitenkin ikävää todeta, etteivät kaikki nuoret lainkaan kunnioita iän tuomaa kokemusta ja viisautta, puhumattakaan, että vanhuksia kunnioitettaisiin kuten tehdään ns. kehitysmaissa. Joidenkin nuorten suhtautuminen pitkäaikaisen poliittisen konkarin, ekososiaalisen sivistyksen roolihahmon Veikko Ervastin ehdokkuuteen kuntavaaleissa on mielestäni pöyristyttävää.