Kainuun rajavartiosto epäilee, että kahden Sotkamoon rekisteröidyn metsäalan yrityksen kautta on järjestetty Suomeen tai Suomen kautta ihmisiä, joiden viisumit tai oleskeluluvat on haettu harhaanjohtavan tiedon avulla.
Epäilty laiton toiminta on tapahtunut tänä ja viime vuonna. Maahan on rajavartioston mukaan saapunut tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla yhteensä 179 ihmistä.
Rajavartiosto epäilee, että kaikille maahan saapuneille ei ole ollut tosiasiallisesti tarjota töitä tutkinnan kohteina olevissa yrityksissä. Osa maahan saapuneista on rajavartioston mukaan poistunut Suomesta muualle Eurooppaan välittömästi tai lyhyen oleskelun jälkeen.
Rikoksesta epäiltynä on useita ihmisiä. Tällä hetkellä viisi ihmistä on vangittuna epäiltynä törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Esitutkinnan aikana on tullut ilmi myös rikosepäily törkeästä kiskonnasta sekä ihmiskaupasta.
Rikoksen esitutkinta on kesken ja rajavartiosto vastasi STT:lle, ettei se tällä hetkellä anna yksittäisiä kommentteja tapauksesta.
Epäillyn rikoksen tutkinta käynnistyi aluehallintoviraston tarkastuksessa ilmenneiden havaintojen sekä vihjeiden perusteella.
Migri pitää ihmiskaupan riskialana
Maahanmuuttovirastossa (Migri) ollaan tietoisia, että metsäala ja puunkorjuu on yksi työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskitoimialoista, sanoo viraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä STT:lle.
– Nepal on myös yksi keskeisimmistä Suomeen suuntautuvan laittoman maahantulon lähtöalueista kaikissa oleskelulupatyypeissä, hän kertoo.
Maasta on Hirvelän mukaan viime aikoina tullut aiempaa enemmän väkeä töihin metsäalalle. Tänä vuonna tulijoita on ollut reilu sata, kun heitä viime vuonna oli joitakin kymmeniä.
Ongelmien taustalla se, että Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä on paljon. Maahanmuuton paine on korkea. Seuraus on jatkuva kilpajuoksu.
– Vilpillisesti toimivat työnantajat ja laittoman maahantulon järjestäjät pyrkivät etsimään ja hyödyntämään oleskelulupajärjestelmästä haavoittuvuuksia. Viranomaiset puolestaan pyrkivät jatkuvasti tunnistamaan ja korjaamaan haavoittuvuuksia ennakoivasti, Hirvelä kuvaa.
HS: Nepalilaismetsureita ihmiskaupan uhrina
Ennen rajavartioston julkaisemaa tiedotetta metsäalan yrityksiin liittyvistä rikosepäilyistä Helsingin Sanomat uutisoi, että kymmenien Nepalista tuotujen metsurien epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa.
Lehden mukaan Rajavartiolaitos epäilee, että ukrainalaismies on houkutellut yhdessä nepalilaisten värvääjien kanssa nepalilaisia metsätöihin valheellisilla tiedoilla. HS:n tietojen mukaan nepalilaisia on muun muassa vaadittu maksamaan työpaikastaan ja jätetty ilman luvattua työtä.
Lehden mukaan vangittuna on muun muassa ukrainalaismies, joka omistaa yrityksen, jolle HS:n haastattelemat nepalilaiset tekivät töitä. Yritys toimii verkkosivujensa mukaan Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Lehti on haastatellut kahta Suomeen metsuriksi tullutta nepalilaista. Toinen heistä kertoo, ettei ollut koskaan edes nähnyt raivaussahaa, kun hänelle tarjottiin töitä Suomesta metsurina. Hän kertoi maksaneensa työpaikastaan 3 500 euroa ja tehneensä jopa 18-tuntisia työpäiviä silloin, kun töitä oli.
Kynnysrahojen periminen työnhakijoilta on Hirvelän mukaan valitettavan yleistä etenkin Aasian maissa. Ilmiöön on vaikea puuttua kun työnhakijoita haastatellaan Suomen edustustoissa.
– Usein ne vilpilliset toimijat valmentavat hakijat vastaamaan niin, että mitään agenttia ei ole käytetty ja mitään kynnysrahoja ei ole maksettu, vaikka tosiasiassa tilanne olisi aivan toinen.
Uutista päivitetty 14.11.2025 kello 19.15 kauttaaltaan STT:n tiedoilla.
Ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyväksikäyttö metsäalalla on ollut Teollisuusliitossa huolenaiheena jo pitkään, kertoo Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama STT:lle.
Vasaman mukaan maa- ja metsätalouden alalla tapahtunut hyväksikäyttö ei ole noussut samalla tavalla julkisuuteen kuin esimerkiksi rakennus-, ravintola- tai siivousalalla tapahtunut hyväksikäyttö. Maa- ja metsätalousalan töitä tehdään usein syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla poissa ihmisten näköpiiristä.
Ilmiöön on Vasaman mukaan ollut vaikea puuttua osittain myös pitkien ketjutusten vuoksi.
– Alihankintaketjut ovat todella pitkiä, ja kilpailuja voittavat yritykset, joissa ei noudateta työehtoja. Näiden yritysten perässä juokseminen on hankalaa. Valvovalla viranomaisella on tietysti sama ongelma, Vasama sanoo STT:lle.
Isoilla metsäkoneilla tehtävistä töistä vastaavat Vasaman mukaan edelleen pääsääntöisesti suomalaiset.
– Ruotsissa 90 prosenttia alan työntekijöistä on ulkomaalaisia. Me mennään kovaa vauhtia siihen suuntaan, Vasama sanoo.
Vasaman mukaan ongelmia esiintyy erityisesti tapauksissa, joissa sekä työnantaja- että työntekijäpuolella toimijat ovat ulkomaalaisia, jotka eivät tunne Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjä tai eivät välitä niistä.
– Kun valvonta on rajallista ja kiinnijäämisen riski vähäinen, siitä syntyy sitten tällainen sopiva sauma.
Teollisuusliitossa perustettiin viime vuonna ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikkö, jota Vasama johtaa. Hän on huolissaan siitä, että törkeiden hyväksikäyttötapausten määrä näyttää olevan kasvussa.
– Kyse ei ole enää vain esimerkiksi ylitöiden maksamatta jättämisestä, vaan tapauksissa on huomattavan paljon törkeämpiä elementtejä.
