Oulun budjetti: Näin kau­pun­gin­joh­ta­ja Seppo Määttä esittää käy­tet­tä­väk­si 650 mil­joo­naa euroa

Musiikki: Ou­lu­lais­per­heen kaikki jäsenet ovat kovia muu­si­koi­ta

Huoltajuus: Lap­sis­taan tais­tel­leen ou­lu­lai­si­sän uh­ka­sak­ko­vaa­ti­mus hy­lät­tiin

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Jul­kis­ten ja hy­vin­voin­ti­alo­jen liitto JHL vaatii palk­ka-avoi­muut­ta Suomen työ­mark­ki­noil­le

Julkisten ja hyvinvointialojen JHL vaatii palkka-avoimuutta Suomen työmarkkinoille. Avoimuus auttaa ammattiliiton mukaan kaventamaan palkkaeroja.

JHL on selvittänyt sukupuolten välisiä palkkaeroja Tilastokeskuksen rekisteriaineiston sekä julkisesti saatavilla olevien tilastotietojen avulla.

Palkka-avoimuutta perustellaan muun muassa sillä, että se auttaisi sukupuolten välisen palkkaeron kiinni kuromisessa.
Palkka-avoimuutta perustellaan muun muassa sillä, että se auttaisi sukupuolten välisen palkkaeron kiinni kuromisessa.
Kuva: Juha Neuvonen

Vuonna 2020 kokoaikaisesti työssäkäyvät naiset tienasivat kuussa keskimäärin yli 600 euroa vähemmän kuin miehet. Vaikka suhteelliset palkkaerot ovat 2000-luvulla kaventuneet, ovat ne euroissa mitattuna kasvaneet, JHL:n tiedotteessa kerrotaan.

– Palkkaeroja on vaikea havaita, eikä työntekijöillä tai heidän edustajillaan ole aina oikeutta saada palkoista kattavaa tietoa. Tieto eroista jää mediakeskustelun varaan, jos ansioista ei puhuta avoimesti työpaikoilla, JHL:n ekonomisti Youssef Zad sanoo.

Ammattiliitot ja luottamushenkilöt voivat JHL:n mukaan edistää palkkatasa-arvoa merkittävästi. Luottamushenkilöiden pitäisi saada tietoonsa koko henkilökunnan palkat kaikkine palkanosineen. Silloin he pystyvät puuttumaan mahdolliseen palkkasyrjintään ja perusteettomiin palkkaeroihin.

Suomen työmarkkinat jakautuvat miesten ja naisten ammatteihin. Kahtiajakoa voidaan JHL:n mukaan purkaa esimerkiksi houkuttelemalla miehiä ja naisia aloille, joissa valtaosa työntekijöistä on vastakkaista sukupuolta.

JHL:n mukaan esimerkiksi anonyymi rekrytointi voisi auttaa naisia nousemaan korkeamman palkkatason tehtäviin, koska hakijoita olisi tällöin vaikeampi syrjiä sukupuolen perusteella.

Palkkaerojen korjaaminen vaatii muutoksia JHL:n mukaan myös lapsiperheitä koskevaan politiikkaan, sillä tutkimusten mukaan lasten saanti heikentää naisten palkkatasoa.