Kuluva vuosi on ollut monella tapaa erikoinen. Koronapandemian vaikutukset ja seuraukset ovat merkittäviä. Joudumme aiempaa perusteellisemmin pohtimaan, miten tuotamme fiksusti hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rajusti velkaantuvassa Suomessa.
Ravistelevia asioita ovat olleet myös niin sanottu hoivakohu ja yksityisen päivähoidon haasteet. Harmillisia ja ei-toivottuja tapahtumia on seurannut tunnepitoisia reaktioita.
Keskustelujen ikävimpiä piirteitä on, että yksityiset palveluyritykset leimataan usein ahneiksi voitontavoittelijoiksi, ja äärimmillään nollataan niiden tuoma lisäarvo yhteiskunnalle.