Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa suomalaisten pk-yrittäjien kannattaa tarkastella omaa rahoitusta, energiaa, tietojärjestelmiä, materiaaleja ja logistiikkaa, kertoo Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
”Häiriöitä voi tulla ja jonkinlaisia varautumiskustannuksia kannattaa sietää”, Savolainen kertoo. Hän huomauttaa myös, että Suomen yrityssektorin varautumisesta voi tulla positiivinen kilpailutekijä.
”Varautuminen toimii niin sanottuna pelotteena hybridihyökkäyksiä vastaan. Hyökkääjä ei arvele saavuttavansa haluttua tulosta käytettävillä resursseilla.”
Savolaisen mukaan yrittäjien kannattaa varautua monenlaisiin häiriöihin, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua.
Hän nostaa esimerkkinä Finnairin tilanteen nykyisessä Hormuzin salmen kriisitilanteessa. Vaikka lentoyhtiöitä on kaatunut kerosiinin hinnan nousun vuoksi, Finnair pystyy jatkamaan toimintaa koska yrityksellä on hyvät varmuusvarastot Suomessa.
”Jos ongelmaksi muodostuu kerosiinin saatavuus jossain kaukaisissa Aasian kohteissa, niin sieltäkin sitä varmaan jatkuvasti on saatavilla markkinahintaan. Mutta pääosa lennoista hoituu omilla varastoilla. Melkoinen kilpailuetu juuri nyt.”
Maailman markkinat muutoksessa
Savolainen puhui geopoliittisesta tilanteesta Kriisinkestävä Suomi -tapahtumassa, jossa yrittäjät ja päättäjät pääsivät keskustelemaan yrittäjien varautumisesta.
Kysymyksiä nousi siitä mihin yrittäjän kannattaisi suunnata toimintoja jatkossa. Savolaisen mukaan maailman blokkiutuminen on näköpiirissä.
”Lisää esteitä voi syntyä Euroopan ja Kiinan vetämän klusterin väliin. Ne voivat olla tariffiluontoisia, mutta myös turvallisuuspoliittisin perustein syntyviä rajoitteita”, Savolainen kertoo.
Kaupan vapautumista ja kasvua on Savolaisen mielestä syntymässä demokratioiden suuntaan, joka näkyy EU:n Mercosur -sopimuksessa ja kauppasopimuksessa Intian kanssa.
”BRICS-maaryhmän sisällä myös Etelä-Afrikka on menossa kohti vakautta, koska siellä demokratia on pysynyt voimissaan ja kansa on vaihtamassa aiempaa korruptoituneena pidettyä hallintoa. Tästä demokratioiden markkina-alueesta on odotettavissa merkittävä kasvutekijä.”
Varautuminen osaksi arkea
Myös yrittäjät pääsivät ääneen varautumisfoorumin viimeisessä paneelikeskustelussa.
Kuhmo Oy:n Tommi Ruha kertoo, että pienehkön yrityksen on reagoitava ja sopeuduttava tilanteisiin nopeasti. Esimerkiksi koronan aikana sahayritys ei voinut toimittaa puutavaraa tiettyihin maihin.
”Silloin piti vaihtaa asiakkaat. Toki meillä laudat myydään ennen kun ne sahataan, niin käytännössä sahasimme eri tuotteita”, Ruha muistelee.
”Mitä enemmän me pystymme tekemään varautumisesta osan arkista tekemistä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se toteutuu”, elintarvikealalla toimivan Feelia Oy:n Riikka Wulff kertoo.
Wulffin mukaan asiakkaiden ruokalistat suunnitellaan siten, että osa ruoista ovat lämpötilavapaita tuotteita, joita voi varastoida ja syödä huoneenlämmössä.
Varautuminen tulee osaksi arkea, kun huoneenlämpöä kestävät tuotteet voidaan hyödyntää poikkeustilanteessa, jossa ruoan lämmittäminen ei ole mahdollista, mutta ne tulevat myös syötyä normaalisti osana ruokalistaa.
Paneelikeskustelun yleisön kyselykierros sai yllättävän ja ennenaikaisen lopun. Kaupungin juhlasalissa testattiin osallistujien kriisinkestävyyttä, kun aito palohälytys pakotti tapahtuman osallistujat ulos. Hälytyksestä selvittiin säikähdyksellä.