“Moni kansalainen kaipaa aikaa, jolloin sähkö oli tasaisen halpaa ja sopimusviidakko harva. Paluuta entiseen ei ole”, todettiin Kalevan pääkirjoituksessa 12.9.
Tämä pitää paikkansa kaikkien sähkönkäyttäjien, mutta myös sen tuottajien osalta. Rajusti heiluva sähkön hinta vaikeuttaa tavallisten suomalaisten ja myös erilaisten yritysten arkea.
Tuotantopuolella raju heilunta lisää tarvetta suojautua ja varautua epävarmuuteen, kun kukaan ei osaa sanoa, millaista tuloa sähköenergiasta voi odottaa lähiaikoina tai vuosien kuluttua. Tämä epävarmuus ei voi olla vaikuttamatta investointihalukkuuteen.
Mistä raju hintaheilunta johtuu? Olemmeko menneet kehityksessä taaksepäin? Tasainen, edullinen ja yksinkertainen kuulostaa paremmalta kuin heiluva, epävarma ja monimutkainen.
Suurin yksittäinen syy sähkön hintaheilunnan rajuun kasvuun on sähkön tuotantoprofiilin siirtymä joustavasta tuotannosta kohti aina vain joustamattomampaa tuotantoa, kuten sää- ja olosuhderiippuvaista epäjatkuvaa tuuli- ja aurinkoenergiaa.
Pääkirjoituksessa tuotiin esille se, kuinka Suomessa tuulivoiman nimellisteho on jo yli 7 000 megawattia eli enemmän kuin koskaan ennen. Tuulivoimaa on nimellisesti yli neljän OL3-ydinvoimalan verran.
Sähkön hintaa satunnaisestikin seuranneet eivät ole voineet olla huomaamatta, että tuulisina päivinä sähkön hinta matelee pohjamudissa ja tuulettomina hinta on pilvissä. Miksi sähköntuotanto on tuuliajolla? Eikö ole tosiasiassa mitään mekanismia, minkä avulla rajua hintavaihtelua voitaisiin tasoittaa?
Hyvin harva sähköintensiivinen prosessi tai toimiala kykenee tai haluaa joustaa kulutuksessaan vuodenaikojen ja sään mukaan, mutta onneksi poikkeuksiakin on.
Perinteisestä konesalibisneksestä ponnistaneet joustavat laskenta- eli datakeskukset kykenevät luomaan Suomeen suurteollisuuden mittakaavassa joustavaa suurkulutusta. Näissä keskuksissa suoritettavat tilattomat laskentaprosessit kykenevät lähes välittömän laskentatulon ansiosta säätämään portaattomasti kulutustaan.
Tämä tarkoittaa, että kun Suomessa on riittävästi joustavaa, tilatonta laskentaa, nämä joustavat datakeskukset kykenevät käytännössä säätelemään sähkönkäyttöään ohjelmallisesti ja ennustettavasti sähköntuotannon mukaan. Näin ne myös osallistuvat sähkön hinnan tasapainottamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin “sähkötulvassa” eli sähkön hinnan ollessa poikkeuksellisen matala, joustavat laskijat kuluttavat enemmän sähköä ja muodostavat pohjahintaa “ylituotannolle”. Kun kulutus puolestaan kasvaa saatavilla olevaan tuotantoon nähden, joustavat laskijat leikkaavat kulutustaan portaattomasti ja vapauttavat aiemmin kuluttamansa sähkön muille.
Karu todellisuus on kaikkien silmien edessä: sähkö oli kesällä todella edullista ja sähkön hinta painui usein miinusmerkkiseksi (eli tuottaja maksoi sähkön tuottamisesta) – ja nyt sähkön hinta voi olla pahimmillaan monikymmenkertainen kesähintoihin verrattuna. Perheiden saunailloiksi ja ruuanlaittohetkiksi pitää toivoa tuulisia tunteja.
Miten tässä näin pääsi käymään? Onneksi tilanteeseen löytyy markkinaehtoisia ratkaisuja joustavien datakeskusten kaltaisista teknologioista. Jää kuitenkin nähtäväksi, kuka on ensimmäinen energiantuottaja, joka tarttuu joustavan laskennan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Thomas Brand
Tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
Hallituksen puheenjohtaja, Nordblock Oy