Hallitus esittää mahdollisuutta sallia ydinaseiden kauttakulku Suomen alueen kautta. Suomen hakiessa Nato-jäsenyyttä vuonna 2022 vakuuteltiin toistuvasti, ettei maan ydinaselinja muutu. Jäsenyyden sanottiin vahvistavan turvallisuutta ilman, että Suomi sitoutuisi ydinaseiden sijoittamiseen tai niiden aktiiviseen edistämiseen. Neljän vuoden takaisen tilanteen ja nykyisen esityksen välinen ristiriita on niin ilmeinen, että on rehellistä kysyä onko kansaa johdettu harhaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi rakensi asemansa maailmassa puolueettomuuspolitiikalle. Maallamme oli aktiivinen rooli suurvaltojen vuoropuhelun ja aserajoitussopimusten edistäjänä. USA ja Neuvostoliitto aloittivat niin sanotut SALT-neuvottelut pääkaupungissamme 1969, ja vuoden 1975 ETY-kokouksen tunnelmaa kuvataan “Helsingin henkenä”. Suomi säilytti maailmanpolitiikan paineessa rauhan ja itsenäisyytensä.
Puolueeton Suomi näki suurvaltojen ydinaseiden mahdolliset lentoradat valtiollisten alueidensa yli riskinä ja suvereniteetin loukkauksena. Se, että Suomi on nyt vapaaehtoisesti mahdollistamassa ydinaseiden kuljetukset alueellaan, on muutoksena äärimmäinen. Maamme luopuisi osasta suvereniteettiaan turvallisuuttaan koskevissa asioissa. Muutama vuosi sitten tehty liittoutumispäätös on avannut tien tälle kehitykselle.
Ydinaseiden väitetään vakauttavan kansainvälistä politiikkaa pelotteen kautta. Historiallinen tarkastelu osoittaa muuta. Vuonna 1983 Nato järjesti Able Archer -sotaharjoituksen, jossa harjoiteltiin liittouman ydinhyökkäystä Neuvostoliittoon. Neuvostojohto tulkitsi tilanteen oikeaksi hyökkäysvalmisteluksi ja valmistautui vastaiskuun. Tilanne raukesi lopulta väärinkäsityksenä. Kuuban ohjuskriisissä 1962 oli samankaltainen tilanne toisessa asetelmassa. Vastaavan toistuminen Euroopassa nyt ei ole mahdotonta.
Ydinaseista puhuminen neutraaliin sävyyn sotilasteknisenä kysymyksenä häivyttää paitsi niiden tuhovoiman, mutta myös niiden moraalisen arveluttavuuden.
Ensinnäkin niiden uhrit olisivat pääasiassa siviilejä. Atomipommihankkeen aloittamiseen vaikuttanut Albert Einstein katui myöhemmin rooliaan asiassa. Manhattan-projektia johtanut fyysikko Robert Oppenheimer kääntyi myös kritisoimaan ydinaseita.
Vuonna 2024 Nobelin rauhanpalkinnon sai japanilainen ydinaseiden lakkauttamista ajava järjestö Nihon Hidankyō. Sen puheenjohtaja on Nagasakin atomipommista selviytynyt 93-vuotias Terumi Tanaka. Nobel-komitean viesti on unohtunut nopeasti, jos ydinase saa Suomessa statuksen puolustusvälineenä.
Turvallisuus ei ole vain aseistautumista. Se on myös kykyä turvata vakaus ja rauhan jatkuvuus. Suomi ei edistä turvallisuuttaan lähtemällä mukaan joukkotuhoaseiden vaaralliseen kilpalaulantaan. Hallituksen esitys on syytä kaataa. Vastineeksi Suomen on lopetettava osallistuminen Naton ydinaseharjoituksiin ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus.
Waltteri Niiranen
FM, Oulu