Tavallisin tapa sisustaa kotia viherkasveilla on hankkia muutamia pieniä kasveja, sijoittaa ne ikkunalaudalle, hyllyn tai pöydän päälle, ja lisätä näin tilan viihtyisyyttä.
Joskus kuitenkin reilun iso huonekasvi on paikallaan. Sisustuselementtinä isot kasvit ovat näyttäviä. Yleensä ne ovat myös yhtä helppoja hoitaa kuin pienemmät sukulaisensa.
Perinteinen
kentiapalmu
Palmuilla on perinteitä: katsokaapa perhealbumista tai kuvakirjoista vanhoja valokuvia entisaikain talojen saleista. Siellä kookas palmu kuului sisustukseen.
Noiden valokuvien palmu oli useimmiten kentiapalmu. Meillä se kasvaa ruukkuun istutettuna yleensä enintään kolmemetriseksi, mutta kotiseuduillaan Tyynenmeren saarilla jopa 18-metriseksi puuksi.
Kentiapalmu tarvitsee paljon valoa, mutta paahdetta se ei kestä. Kasvi tulee toimeen normaalissa huoneenlämmössä, joskin talvella se viihtyisi hieman viileämmässä.
Taateli- ja
vuoripalmut
"Taatelipalmu puoltaa paikkansa. Sen hoitamisessa ongelmana on lähinnä riittävän runsaan valon järjestäminen. Kasvi sijoitetaan mielellään sellaiseen nurkkaan, että siihen osuu niin aamu-, päivä- kuin ilta-aurinkokin. Jos taatelipalmu ei saa tarpeeksi valoa, se ränsistyy nopeasti", Viherlandian toimitusjohtaja Juhani Tahvonen vinkkaa.
Itäaasialaista perua oleva taatelipalmu pitää lämmöstä, joten se pärjää talvellakin hyvin normaalissa asuinhuoneessa. Taatelipalmu on hidaskasvuinen.
Hidaskasvuinen on myös vuoripalmu, joka on ilmeeltään hieman muita palmuja hennompi. Meksikosta ja Guatemalasta kotoisin oleva kasvi varttuu kotiseuduillaan enintään kolmemetriseksi.
"Valitettavasti se on varsin herkkä tuholaisille, esimerkiksi punkeille", Tahvonen sanoo.
Jukka- ja
kookospalmut
Samoilta seuduilta ovat kotoisin jukkapalmut, jotka meillä vielä pari vuosikymmentä sitten olivat todellinen hitti. Sisustajan kannalta ne ovat sikäli käteviä, että yksilöistä on yleensä rakennettu valmis setti, esimerkiksi kolme erimittaista runkoa samassa ruukussa.
Jukkapalmun ohella isoja yksilöitä voi löytää pullojukasta.
Entä kookospalmu sitten, tuo jokaisesta etelämerten elokuvasta tuttu kurottaja? Kookospähkinöitä löytää joskus kaupoista, voisiko niistä kasvattaa oman ison palmupuun?
"Harrastuksia pitää toki olla, mutta pitkä on tie", Tahvonen naurahtaa.
"Palmujahan eivät edes hollantilaiset kasvata itse, vaan ne kasvatetaan tropiikissa. Aikuiset kasvit siirretään sitten puutarhoihin Eurooppaan, jossa ne juurrutetaan ja jatkokasvatetaan."
Traakkipuut
ja limoviikunat
Traakkipuut ovat palmujen ohella toinen kasviperhe, josta löytyy näyttäviä ja isokokoisia yksilöitä. Erilaisia lajikkeita tunnetaan meillä kymmenkunta. Tuoreimpia tulokkaita on sievä kynsitraakki.
Valon suhteen traakkipuut ovat palmuja helpompia hoitaa. Kotiseuduillaan ne kasvavat viidakon aluskasveina, eivätkä siis meilläkään säikähdä pientä varjoa. Toisaalta hyvässä valossa ne kasvavat huomattavasti rehevämmin.
Limoviikuna oli takavuosina suomalaisten suosikkikasvi. Nyttemmin sen suosio on hieman hiipunut, kun harrastajat ovat huomanneet sen vaativaksi kasvattaa: jos limoviikuna ei saa paljon valoa, se kellastuu ja pudottaa lehtiään.
Sitä vastoin tuttu kumipuu ja lyyrafiikus, menneiden vuosien suosikkeja nekin, ovat kasvattamassa suosiotaan.
"Näiden kasvien hyvä puoli on, että ne pärjäävät vähäisellä hoidolla, ovat terveitä kuin pukki, lehdet kuin peltiä - ei näihin paljon mikään pysty", Tahvonen luonnehtii.
Vaiko sittenkin
homalomena?
Vielä muutama ehkä hieman yllättäväkin valinta isoksi huonekasviksi.
Miten olisi vaikkapa viirivehka? Aivan oikein, se tunnetaan yleensä pienenä viherpöydän lisäkasvina. Mutta siitäkin löytyy isoja, näyttäviä lajikkeita.
Kuukauden päivät sitten näillä sivuilla esitelty, Tansaniasta kotoisin oleva muotikasvi zamioculcas eli palmuvehka on myös näyttävä kasvi isona.
Uutuus on niin ikään homalomena, nopeakasvuinen, isolehtinen, hieman muutamia vehkalajikkeita muistuttava viherkasvi.
