Suomessa keskustellaan paljon talouskasvusta, investoinneista, innovaatioista ja viime aikoina myös tekoälystä.
Edelleen puhumme liian vähän yhdestä kilpailukyvyn tärkeimmistä tekijöistä: ihmisten johtamisesta.
Olemme perinteisesti rakentaneet kilpailukykyämme vahvan teknologiaosaamisen, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja insinööritaidon varaan. Ne ovat edelleen menestyksen kulmakiviä.
Samalla maailma on muuttunut: teknologian rinnalla kilpailuetua syntyy yhä enemmän siitä, miten ihmiset saadaan oppimaan, uudistumaan ja työskentelemään yhdessä.
Suomessa käynnistettiin jo vuonna 2012 valtakunnallinen Johtamisen kehittämisverkosto tavoitteenaan tehdä Suomesta johtamisen kärkimaa – hyvä tavoite, joka jäi kesken ja on edelleen ajankohtainen.
Tekoälyn aikakausi tekee tästä entistä tärkeämpää. Tekoäly voi auttaa tekemään asioita nopeammin ja tehokkaammin. Mutta tehokkuudella on kaksi puolta: teemmekö asioita oikein vai teemmekö ylipäätään oikeita asioita?
Tekoäly ei tunne asiakkaan arkea, työyhteisön tunnelmaa eikä työpaikan hiljaista tietoa. Se ei yksin tunnista, mikä organisaatiossa on aidosti merkityksellistä tai mikä muutos kannattaa toteuttaa.
Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka kuuntelevat, keskustelevat ja rakentavat yhteistä ymmärrystä. Hyvä johtaja yhdistää teknologian mahdollisuudet ihmisten kokemukseen ja näkemykseen.
Johtaminen on liian tärkeä asia jätettäväksi sattuman varaan. Suomessa moni päätyy esihenkilöksi asiantuntijuutensa perusteella ilman riittävää koulutusta ihmisten johtamiseen.
Emme päästäisi ketään ajamaan kuorma-autoa ilman C-korttia. Miksi hyväksyisimme sen tehtävässä, jossa vaikutetaan ihmisten motivaatioon, hyvinvointiin ja työn tuloksiin?
Moni meistä on aikoinaan suorittanut koulussa ompelukoneajokortin tai tietokoneen ajokortin.
Tulevaisuuden suomalainen kilpailuetu voisi olla ihmisten johtamisen ajokortti: jokaiselle esihenkilöksi siirtyvälle tarjottaisiin mahdollisuus hankkia perustaidot ihmisten kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, palautteen antamiseen ja muutoksen johtamiseen.
Tämä olisi luonteva vastuu esimerkiksi ammattikorkeakouluille yhteistyössä työnantajien kanssa. Ajokortin voisi suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta osana esihenkilöksi siirtymistä, ei vasta ongelmien ilmaannuttua.
Jos haluamme nostaa tuottavuutta ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, tarvitsemme Suomeen johtamisen ryhtiliikkeen. Teknologia on tärkeää, mutta tulevaisuuden menestys ratkaistaan sillä, miten hyvin osaamme johtaa ihmisiä.
Tiina Gallén
Kempele