Huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka pysyttelee elinpiirillään ympäri vuoden, mikä korostaa sen suojelutarvetta. Oulun Ruskon alueella huuhkajista on tehty havaintoja eri lähteistä, ja todisteet valokuvineen ovat merkittäviä. Silti laji jää yhä enemmän huomiotta alueen kaavoituksessa ja ympäristölupaprosesseissa.
Tuoreita esimerkkejä tästä ovat Liikasenperän uusi asuinalue, Ruskonselkä–Välikylän työpaikka-alue ja Rusko–Vesalanmäen kaavarunko, joissa huuhkajia ei ole huomioitu luontoselvityksissä. On myös huomionarvoista, että näiden kohteiden luontoselvitykset on laatinut toistuvasti samat yritykset, mikä herättää kysymyksiä prosessin puolueettomuudesta.
Uutena uhkana huuhkajille on Oulun kaupungin lähes kokonaan omistaman Kiertokaaren sekä sen kokonaan omistaman Oulun Energian tytäryhtiö Syklon saama ympäristölupa yölliseen haketus- ja murskaustoimintaan.
Kaatopaikka-alue on alun perin suunniteltu huonosti, erityisesti päivisin turvallisuuden näkökulmasta. Sen sijaan että puutteet olisi korjattu, tilanne on jätetty ennalleen, mikä on tehnyt yöllisen toiminnan laajentamisen luvan myöntämisen kannalta helpommaksi perustella.
Kaatopaikka-alueen aiemmissa ympäristövaikutusten arvioinneissa huuhkaja mainittiin huomionarvoisena lajina. Uusimmista ympäristölupahakemuksista nämä maininnat ovat kuitenkin hävinneet, ja huomio on siirtynyt lokki- ja varislintuihin, joiden suojelu ei edellytä merkittäviä velvoitteita.
Huuhkaja, yöaktiivinen saalistaja, on erityisen herkkä murskaustoiminnan aiheuttamalle matalataajuusmelulle, joka vaikuttaa merkittävästi sen saalistus- ja pesimiskäyttäytymiseen. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että yöllinen melusaaste heikentää huuhkajien kykyä selviytyä luontaisessa ympäristössään.
Ruskonniityn alueen metsäalasta on jo nyt kadonnut merkittävä osa, ja tulevien muutosten myötä hävikki lisääntyy entisestään. Lisääntyvä yöllinen melu ei myöskään edesauta kannan säilymistä alueella.
Huuhkajan sivuuttaminen ei rajoitu pelkästään suuriin hankkeisiin. Rakennuslupaprosesseissa luontoarvot jäävät myös taka-alalle, erityisesti silloin, kun lupa-asiakkaana on Oulun kaupungin yhteistyökumppani.
Näin kävi syksyllä 2024 Ruskonniityllä, kun rakennusvalvonnalle ilmoitettiin alueen erityisen uhanalaisista lajeista. Alueen yritykset ovat vedonneet Uuden Oulun yleiskaavaan (2016), jonka luontoselvitykset perustuvat vanhentuneisiin tietoihin ja monen lintulajin asema on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.
Oulun kaupungin toiminta muistuttaa ympäristöministeriön tapausta, jossa julkaisematta jätettiin lähes valmiit maakotkan ja merilintujen suojeluselvitykset, koska niiden tulokset olisivat voineet hidastaa tuulivoiman rakentamista.
Tämä kuvastaa huolestuttavaa kehityssuuntaa Suomessa, jossa taloudelliset intressit asetetaan yhä useammin luonnonsuojelun edelle.
Petri Jääskeläinen
Oulu