Kalevassa (23.1./Lukijalta) arkkitehti Esa Kauppi esittää mielipidekirjoituksessa keinoja Kiertokaari Oy:n jätehuollon rahoitusvajeen kattamiseksi.
Minua ihmetyttää sana vaje. Kiertokaari Oy on tehnyt viimeiset pari vuotta kuitenkin voittoa. Vuonna 2022 yhtiö teki liikevaihtoa noin 15 miljoonaa ja sai aikaiseksi 12,7 prosentin liikevoiton (noin 1,7 miljoonaa). Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat noin 16 miljoonaa ja voitto 3,3 prosenttia (0,35 miljoonaa.) Kiertokaari Oy on maksanut omistajilleen osinkoa 584 000 euroa vuonna 2023 ja 677 000 euroa vuonna 2022.
Kaupin esityksessä on useita hyviä keinoja, kuten lajitteluun kannustaminen, palkitaan heitä, jotka kierrättävät tehokkaasti. Priorisoidaan vaarallisten jätteiden keräys ja kierrätyspisteet. Digitalisaatio ja automatisointi nähdään myös mahdollisuutena kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Yhteistyötä yritysten kanssa on kehitettävä, kuntalaisten erilainen kannustaminen, ynnä muuta.
Kaupin kirjoituksessa vierastan erityisesti sitä, että tämä ”vajeen” paikkaaminen siirretään yrityksille nostamalla niiden jätehuoltomaksuja, jopa niin, että mitä enemmän yritys tuottaa jätettä, niin sitä suuremmat ovat jätehuoltomaksut!
Meille yrittäjille on jo aivan riittävästi siirretty yhteiskuntavastuita, joten esitän, että tätä ”vajeen” paikkaamista ei siirretä yritysten kannettavaksi. Sen sijaan esitän kiertokaaren johdolle haasteen kehittää omia palveluja tehokkaammiksi. Esimerkiksi Kiertokaari Oy:n henkilöstö kasvoi toissa vuonna 44 henkilöstä 70 henkilöön!
Niilo Kemppe
Oulu