Jätehuollon kustannukset ovat nousseet Oulussa voimakkaasti, ja taloyhtiöiden osakkaat sekä asukkaat maksavat laskun. Kiinteistöliiton indeksitalovertailun mukaan jätekustannukset ovat Oulussa kasvaneet kymmenessä vuodessa 58 prosenttia ja pelkästään vuodesta 2024 vuoteen 2025 jopa 22,5 prosenttia. Samaan aikaan Kiertokaari on vuosina 2021–2024 jakanut omistajakunnilleen yli 1,7 miljoonaa euroa osinkoja.
Kalevan 20. helmikuuta julkaistun kirjoituksen mukaan Kiertokaari on nyt ottamassa hoitaakseen myös loput oululaisten jätteistä. Jos kuljetukset siirretään kokonaan keskitetyn kuntayhtiön tai sen edustajan järjestettäviksi, taloyhtiöt menettävät oikeuden kilpailuttaa sekajätteen kuljetuksia. Jätehuolto on asumisen peruspalvelu, ja sen kustannusten nousu heijastuu suoraan vastikkeisiin ja myöhemmin myös vuokriin.
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi ei pidä suunniteltua täysin keskitettyä mallia eikä sille kaavailtua perusmaksua oikeudenmukaisena tapana rahoittaa jätehuoltokuluja. Kiinteä maksu ei kohtele maksajia tasapuolisesti, koska sen rahoittamia palveluja ei välttämättä käytetä siinä suhteessa, missä kustannuksia syntyy. Kuluttaja saattaa pahimmillaan maksaa kierrätyksestä useaan kertaan – kaupassa, kotona ja erilliskeräyspisteissä – ilman selkeää tietoa siitä, mihin perusmaksulla kerättävät tulot tosiasiassa kohdentuvat.
Jätehuollon kustannusten tulisi ensisijaisesti perustua jätteenkäsittelymaksuihin, jotka määräytyvät todellisen jätemäärän mukaan. Periaatteen tulee olla selkeä: se, joka jätettä tuottaa, myös maksaa siitä.
Jätehuollon tulee olla kustannustehokasta, läpinäkyvää ja mitattavissa tilaajakohtaisesti. Järjestelmän sisään ei saa rakentua elementtejä, jotka voidaan tulkita piiloverotukseksi tai joiden vaikutuksia maksaja ei pysty arvioimaan.
Kun päätös jätehuollon tulevaisuudesta tehdään, sen tulee perustua tehokkuuteen ja siihen, mikä parhaiten pienentää asumisen kustannuksia sekä palvelee asukkaita ja ympäristöä. Siksi ei ole perusteltua siirtyä malliin, joka keskittää vallan ja hinnoittelun yhteen paikkaan ilman varmuutta paremmasta.
Johanna Laitala
toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi