Kaikki maailmassa lähtee siitä, että luonto ja ilmasto pärjäävät. Ihminen tarvitsee luontoa ja niin tarvitsee ruoantuotanto. Myös sähköntuotanto ja puuteollisuus tarvitsevat hyvinvoivaa ympäristöä.
On meidän velvollisuutemme jättää maa ja luonto tuleville polville parempana kuin se on meille annettu.
Maaseudun elinkeinojen ja suomalaisen luonnon päällä on nyt synkkiä pilviä. Orpo–Purran hallitus on antamassa vastuun ennallistamisasetuksesta ympäristöministeriölle, joka kuulee myös muita ministeriöitä.
Ennallistamisasetus tulee maksamaan Suomelle 10–30 miljardia euroa. Se on valtava määrä rahaa, eikä kukaan osaa sanoa, mistä se otetaan. Jos menemme hallituksen suunnitelman mukaan, näistä rahoista ja ennallistamisesta päättävät ministeriön virkamiehet. Vaaleilla valitut poliitikot, jotka edustavat eduskunnassa Suomen kansaa, saavat katsella vierestä, kun suunnitelmaa toteutetaan.
Ennallistamisasetuksessa on kysymys luonnonvaroistamme, niiden käytöstä, maanomistuksesta ja miljardiluokan julkisista kustannuksista. Ei ole yhdentekevää, kuka niistä päättää.
Esimerkiksi Ruotsissa eduskunta on määrittänyt reunaehdot. Vähintään näin pitäisi olla myös Suomessa. Vain näin voidaan varmistaa päätöksenteon avoimuus ja se, että Suomen kansalliset edut, maanomistajien oikeudet ja elinkeinot otetaan huomioon.
Nyt uhkana on, että suunnitelmassa kävellään omaisuudensuojan yli ja maanomistajat velvoitetaan ennallistamaan ja suojelemaan ilman korvausta. Se olisi epäreilua sosialisointia. Suunnitelmat ja päätökset täytyy tuoda eduskunnan käsittelyyn.
Keskusta haluaa kannustaa suojeluun ja ennallistamiseen, mutta niin, että se pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Ei ylhäältä päin saneluun tai yksipuoliseen totuuteen.
Ennallistaminen ei saa vaikeuttaa elinkeinoja. Sekin riski on, jos suunnitelmat tehdään ministeriössä, joka on kaukana sieltä, missä maaseudun elinkeinot ovat.
Maaseudun ja haja-asutusalueen monet elinkeinot tarvitsevat luontoa. Ilman sieltä tulevaa puuta, energiaa ja ruokaa, tulee myös kaupungissa nälkä.
Jos metsiä ei käytetä ja uudisteta, ennen pitkää useimmat metsät muuttuvat kuusikoiksi, jolloin monimuotoisuus voi jopa heikentyä ennen luontaista palamalla uudistumista. Jos peltoja ei viljellä tai karjaa kasvateta, arvokkaat kulttuuriympäristöt ja useille harvinaisille eläinlajeille tärkeät elinympäristöt häviävät.
Yksi tärkeä osa ennallistamista olisi selvittää, millainen luontomme tila on. On ensisijaisen tärkeää, että saamme taulukoihin ylös myös kaikki ne hehtaarit, jotka nyt nähdään talousmetsinä, mutta jotka ovat käytännössä metsänomistajan suojelemia: kotipihaa tai mökkiä ympäröiviä metsiä, kauniita rantoja ja perintömaita. Ne ovat tärkeä osa monimuotoisuutta.
Ei luontoa ja sen pieniä önkkimönkkisiä kiinnosta, onko byrokraatti lyönyt leiman suojelupaperiin, vaan se onko ympäristö monimuotoinen.
Nyt ennallistamisasetuksen suunnitelma on menossa ympäristöministeriöstä valtioneuvoston kautta Euroopan komissiolle.
Eduskunta katselee vierestä ja rahaa palaa miljarditolkulla. Siinä ei ole järkeä.
Olga Oinas-Panuma
kansanedustaja (kesk.)