Työssäni mielenterveysjärjestössä törmään samaan viestiin asiakkailta: hoitoa ei saa. Pahoinvoivilla ihmisillä on harvoin voimia vaatia sitä itselleen. Hoito voi olla myös riittämätöntä tai hoito kuitataan antamalla lääkitys. Kuitenkin tiedetään, että mitä aikaisemmin ongelma tunnistetaan ja siihen puututaan, sitä paremmat tulokset ovat.
Jo 700 000 suomalaista käyttää säännöllisesti mielialalääkkeitä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön vuoksi 2011 eläkkeelle joutui 1 569 alle 30-vuotiasta suomalaista, neljä nuorta joka päivä. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 513 nuorta. Viidessä vuodessa masennuksen takia eläkkeelle joutuneiden alle 30-vuotiaiden määrä on kasvanut 42 prosenttia. Masennus on noussut nopeasti kansantaudiksi ja yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi.
Mielenterveyteen on satsattava lähtökohtaisesti ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Ongelmat ovat kuitenkin jo niin syvällä, että tarvitaan myös korjaavaa toimintaa. Talousarvio kunnallisten asioiden tarkasteluperspektiivinä on liian lyhyt ajanjakso osoittamaan ennaltaehkäisevän työn tuloksellisuutta. Tutkimusten mukaan ennaltaehkäisevä työ kuitenkin kannattaa.
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyllä ja hyvällä hoidolla säästetään rahaa pitkällä aikavälillä. Toisaalta täytyy myös hoitaa tehokkaammin ja kohdennetusti heitä, jotka ovat jo ongelmia kohdanneet. Tähän voitaisiin päästä toimintojen uudelleen organisoinnilla, eri yksikköjen välisellä hyvällä yhteistyöllä ja työnjaolla.
Myös kolmas sektori tekee ansiokasta työtä. Vertaistuella on merkittävä arkea tukeva vaikutus hoidon rinnalla. Uuden Oulun alueella toimii yhteensä 3 379 yhdistystä. Kun yritetään kehittää uusia kuntalaisten osallisuutta lisääviä menetelmiä, voisiko kuntalaisten ääni kuulua päätöksenteossa järjestöjen kautta? Järjestöissä toimii kokemusasiantuntijoita, jotka olisivat osaltaan mielellään parantamassa järjestelmää ja kertomassa oman kokemuksensa.
Tanja Tiainen
Syömishäiriöliitto-SYLI ry,
aluepäällikkö, FM
kunnallisvaaliehdokas (sd.)
Oulu