Jär­jes­töil­le it­se­näi­nen kan­ne­oi­keus

SAK ja joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on esittänyt, että seuraava hallitus ryhtyisi valmistelemaan lakiin kirjausta järjestöjen kanneoikeudesta. Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

SAK ja joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on esittänyt, että seuraava hallitus ryhtyisi valmistelemaan lakiin kirjausta järjestöjen kanneoikeudesta. Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

Erityisesti yhdenvertaisuuden loukkauksia koskevat oikeudenkäynnit ovat sellaisia, joissa on eduksi, jos niitä henkilöitä, joita loukkaus koskee, on enemmän kuin yksi. Järjestöjen kanneoikeus helpottaisi merkittävästi tällaisiin prosesseihin ryhtymistä ja vähentäisi myös yksittäisen henkilön kuluriskiä. Sen seurauksena yhdenvertaisuutta koskevien säännösten kunnioittaminen tehostuisi ja kansalaisten perustuslaissa turvatut perusoikeudet toteutuisivat paremmin kuin nykyisin.

Järjestöjen kanneoikeus sopisi hyvin myös työoikeudellisiin kysymyksiin, koska niissä useinkin on kysymys myös työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

Tällaisen kanneoikeuden ennaltaehkäisevä vaikutus harmaan talouden estämisessä parantaisi myös markkinoiden toimivuutta kilpailluilla markkinoilla, joten uudistuksella olisi myös myönteisiä kilpailuoikeudellisia vaikutuksia. Reilu kilpailu on EU:n sisämarkkinoilla tavoiteltava asia ja järjestöjen kanneoikeus parantaisi tällä tavalla epäsuorasti myös EU:n yhteisöoikeuden tavoitteiden toteutumista.

Tällainen järjestöjen prosessuaalinen oikeus on olemassa Suomessa jo nykyisinkin eräissä ympäristöoikeudellisissa asioissa. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella järjestöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Maakuntakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusoikeus myös valtakunnallisella järjestöllä, kun kysymys on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden vastaisuudesta. Näissä tilanteissa on kysymys yleisestä edusta. Aivan samalla tavalla yhdenvertaisuuden toteutuminen koskee muitakin kuin vain niiden henkilöiden etua, jotka ovat kulloisessakin prosessissa mukana.

Jarmo Juntunen kansanedustajaehdokas (ps.) Rovaniemi

Ilmoita asiavirheestä