Jään­pak­suus vaih­te­lee koko maassa, Poh­jois-Poh­jan­maal­la jää­pei­te 10–15 sent­ti­met­riä kes­ki­mää­räis­tä ohuem­paa

Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienilläkin alueilla sekä eri puolilla Suomea.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jäänpaksuus vaihteli havaintopaikoilla 14–25 senttimetrin paikkeilla.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jäänpaksuus vaihteli havaintopaikoilla 14–25 senttimetrin paikkeilla.
Kuva: Matti Räty

Koko maan vesistöjen jää on 10–30 senttimetriä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan, kertoo Suomen ympäristökeskus.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jäänpaksuus vaihteli havaintopaikoilla 14–25 senttimetrin paikkeilla. Lapissa jäänpaksuus puolestaan vaihteli 24–44 senttimetrin välillä.

Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienilläkin alueilla sekä eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty mittaamaan turvallisesti.

Keskisessä Suomessa suuret järvet ja niiden selkävedet, esimerkiksi Näsijärvi, eivät ole vielä kokonaan jäätyneet. Keskisessä Suomessa jäänpaksuus vaihteli havaintopaikoilla 2–20 senttimetrin välillä.

Ympäristökeskuksen mukaan teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Jäällä liikkumista on nyt syytä välttää siihen asti, että ne vahvistuvat.

– Viime päivien pakkassään ansiosta monet pienemmät järvet myös eteläisessä ja lounaisessa Suomessa ovat saaneet yhtenäisen heikon jääpeitteen, jonka mittausta ei ole turvallisuussyistä voitu tehdä, hydrologi Merja Pulkkanen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tiedotteessa.