Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Jääkiekko: Kärpät ru­tii­ni­voi­tol­la kiinni ko­ti­etuun – Seu­raa­vak­si edessä tup­la­pe­lit HIFK:ta vastaan

Hyvinvointialueet: Me­ri-Lap­pi pohtii eroa­van­sa Lapista ja liit­ty­vän­sä Poh­tee­seen

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Itsensä ke­hit­tä­mi­nen on kaik­kien kan­sa­lais­ten oikeus – tulevan edus­kun­nan suun­na­ta­va seit­se­män mil­joo­nan vuo­tui­nen li­sä­ra­hoi­tus kan­sa­lai­so­pis­to­jen opin­to­se­te­lei­hin

Koulutus ja itsensä kehittäminen on kaikkien kansalaisten oikeus. Nämä sivistykselliset oikeudet on määritelty perustuslaissa – julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tätä tehtävää ovat kansalaisopistot hoitaneet jo 124 vuotta. Kansalaisopistojen palveluiden tarjoaminen antaa kaikenikäisille kuntalaisille mahdollisuuden kasvattaa sivistyksellistä pääomaansa ja edistää hyvinvointiaan.

Kansalaisopistojen toiminnan yksi tärkein pääperiaate on matalan kynnyksen opetuksen tuominen lähelle ihmistä. Eri puolille kuntaa hajautettu opetus edesauttaa palvelujen saavutettavuutta.  Opistojen toiminta vastaa paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin ja opistoissa käydään vilkasta vuoropuhelua kuntalaisten kanssa toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Monipuoliset koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat monelle kunnalle veto- ja pitovoimatekijöitä. Useassa kunnassa kansalaisopisto on keskeinen kulttuuripalvelujen tuottaja, olipa kyse tapahtumista, näytöksistä, ensi-illoista tai vaikkapa taito- ja taideaineiden kurssielämyksistä.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.