Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Itäraja pysyy pe­rus­tel­lus­ti kiinni, ja nyt on kiire va­rau­tua on­gel­miin, joita Venäjä voi ai­heut­taa rajalla myö­hem­min ke­vääl­lä

Hallitus päätti torstaina jatkaa itärajan sulkua, nyt saman tien yli kahdella kuukaudella. Vaikka ratkaisu vaikeuttaa kymmenien tuhansien tavallisten ihmisten yhteydenpitoa yli rajan, päätökselle ei ollut vaihtoehtoa.

Meillä on naapuri, joka haluaa aiheuttaa meille ongelmia. Siksi siirtolaisten ohjaamiseen rajalle pitää vastata päättäväisesti.

Rajan lyhyt avaus joulukuussa kertoi Venäjän operoinnin jatkuvan. Maan  vehkeilykoneistoilla on tuskin edelleenkään kiire toimintansa muuttamiseen, ei vaikka se vaikeuttaa myös suomenvenäläisten elämää. Tämän joukon murheet ovat Kremlistä katsottuna mitä väliä -luokassa.


Sisäministeri Mari Rantanen kertoi torstaina itärajan täyssulun jatkumisesta kahdella kuukaudella.
Sisäministeri Mari Rantanen kertoi torstaina itärajan täyssulun jatkumisesta kahdella kuukaudella.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomen edessä on nyt sen pohdinta, miten rajalla pitemmän päälle toimitaan. Rajavartiolain mukaan hallitus voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos kansallinen turvallisuus sitä välttämättä vaatii.

Vaatimusta välttämättömyydestä ei pidä ottaa kevyesti. On hyvä huomata, että yksituumaisuus asian suhteen on Suomessa lisääntynyt.  Viime syksynä hallituksen toimia arvostelevat äänet ovat pitkälle vaienneet. On oivallettu, ettei Venäjän kanssa toimittaessa ole hyvä olla naiivi.

Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin sopimuksiin. Maailma on  kuitenkin muuttunut sen jälkeen kun esimerkiksi Geneven pakolaissopimus vuonna 1951 solmittiin. Kuten presidentti Sauli Niinistö keskiviikkona totesi, turvapaikkaoikeuden valtiollista väärinkäyttöä ei tuolloin osattu kuvitellakaan. Nyt se on eurooppalaista arkea.


Vappuun mennessä lumet ovat itärajan eteläosan metsissä jo vähissä. On täysin mahdollista, että meillä koetaan tuolloin sama kuin pari vuotta sitten Latvian, Liettuan ja Puolan rajoilla Valko-Venäjän toteuttamassa operaatiossa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi torstaina, että viranomaiset valmistelevat uusia toimia, joilla Venäjän operointia voidaan torjua. Esteaidan rakentamista pyritään kiihdyttämään.

Paljon puhutun rajamenettelylain kohdalla Rantanen puolestaan pudotti odotukset mataliksi. Kyseessä ei ole laki, joka mahdollistaisi aiheettomien turvapaikkahakemusten hylkäämisen jo rajalla.

Viime syksystä alkaen itärajan yli tulleet kolmannen maan kansalaiset eivät toistaiseksi ole saaneet myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Maahanmuuttoviranomaiset ovat ehkä ensin käsitelleet ilmeisimmät tapaukset eli ne, joissa kyse on puhtaasta siirtolaisuudesta.

Valitettavaa on, että sijaiskärsijöiksi joutuvat he, jotka ovat aidosti turvapaikan tarpeessa. Venäjälläkään ei tosin ole tätä joukkoa kohtaan välitöntä uhkaa. Maassa ei ole sisällissotaa tai vakavia levottomuuksia. Aineelliset olot toki voivat olla kehnot.