Pääkirjoitus

Itä­me­ren haa­voit­tu­vuus kii­reh­tii vaih­to­eh­tois­ten kul­je­tus­yh­teyk­sien ra­ken­ta­mis­ta poh­joi­sen kautta

Suomen ja Viron välinen sähkökaapeliyhteys Estlink 2 katkesi joulupäivänä. Kyseessä oli jo vuoden sisällä kolmas kaapelirikko kapealla Suomenlahdella. Vaurion aiheuttajaksi epäillään Cookinsaarten lipun alla seilaavaa Eagle S -öljysäiliöalusta.

Lyhyen ajan sisään tapahtuneissa kaapelirikoissa tuskin on kyse vahingoista. Kolme vastaavaa tapahtumaa vuoden sisään ei voi olla sattumaa, sanoi presidentti Alexander Stubb presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen perjantaisen kokouksen jälkeen.

Todennäköisin syy on tahallinen sabotaasi. Sen tekijästä ei ole täyttä varmuutta, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että kyse on Venäjän hybridivaikuttamisesta.

Venäjä pyrkii hybridivaikuttamisella aiheuttamaan sekaannusta ja epävarmuutta länsimaisissa yhteiskunnissa. Samalla Venäjä testaa sitä, miten länsi kykenee reagoimaan erilaisiin uhkatilanteisiin.

Kun Suomi sulki itärajan ja esti sen myötä Venäjän välineellistetyn maahanmuuton, näyttää itänaapurin katse kääntyneen Itämerelle.

Merenkulun säännöt turvaavat kansainvälisillä vesillä vapaan merenkulun. Aikaisemmista kaapelivaurioista epäillyt alukset ovat siihen nojaten päässeet livahtamaan suomalaisten viranomaisten ulottumattomiin.

Suomalaisia viranomaisia haltuun otetun, merikaapelivauriosta epäillyn Eagle S-aluksen kannella.
Suomalaisia viranomaisia haltuun otetun, merikaapelivauriosta epäillyn Eagle S-aluksen kannella.
Kuva: Rajavartiolaitos - Finnish Border Guard / Handout

Nyt näin ei käynyt. Suomen viranomaiset onnistuivat nopealla yhteistoiminnalla pysäyttämään Eagle S -aluksen ja tuomaan sen Suomen aluevesille. Siellä Suomen toimivalta on selkeä.

Alusta voidaan pitää Suomessa niin kauan kuin esitutkinta kestää tai kunnes laivan vakuutusyhtiöltä saadaan vakuudet, jotka kattavat mahdolliset tulevat korvausvaatimukset. Sellaisten saaminen on epävarmaa.

Kyseessä lienee niin sanottuun Venäjän varjolaivastoon kuuluva alus. Sillä tarkoitetaan aluksia, joita Venäjä hyödyntää sille asetetun öljyn hintakaton ja talouspakotteiden kiertämiseen. Tällaiset alukset eivät saa helposti vakuutuksia eivätkä alukset voi käyttää EU-maiden satamia.

Usein huonokuntoiset varjolaivaston alukset lisäävät myös öljyonnettomuuden riskejä ahtaalla Itämerellä, joka muutenkin on muuttunut epävarmuuden mereksi.

Suomi osoitti keskellä joulun pyhiä päättäväisyyttä ottamalla tuhotyöstä epäillyn aluksen nopeasti haltuun. Yhteiskuntaa ei sabotaaseilla ole saatu horjutettua.

Suomi ja Viro halusivat pikavauhtia myös Natolta tukea Itämerelle. Naton pääsihteeri Mark Rutte lupasi lisätä puolustusliiton läsnäoloa Itämerellä.

Itämeren toistuvat kriisitilanteet pakottavat kiirehtimään vaihtoehtoisten kuljetusreittien rakentamista Suomesta maailmalle. Emme voi jäädä yksin Itämeren varaan. Luonteva suunta on pohjoinen.

Tieyhteyksien parantaminen Pohjois-Suomessa on aloitettava välittömästi. Myös nykyisten ratayhteyksien parantaminen tai uusien rakentaminen on otettava kiireesti asialistalle.

Siihen kannustavat siviiliyhteiskunnan tarvitsemien varayhteyksien lisäksi maanpuolustukselliset syyt. Suomen puolustaminen vaatii parempia maa- ja raideyhteyksiä pohjoiseen.