Olen miettinyt pääni puhki, miten saisin terveiset opetusministerille ja muillekin poliitikoille sekä medialle! Pitkän matematiikan lukijoista on pula matematiikkapohjaisilla aloilla ja mikä vielä pahempaa, myös matemaattisten aineiden opettajista on pula.
Mitä poliitikot ja media voisivat tehdä matematiikan imagon kohottamiseksi? Poliitikot tuskin raatsivat uhrata aikaansa matematiikalle, mutta media voisi jakaa matemaattista yleissivistystä. Ideoita löytyy esimerkiksi vanhoista ylioppilastehtävistä.
Kansa- ja oppikoulun kirjoissa oli paljon sanallisia tehtäviä. Niistä opittiin lukemaan, ja niissä oli muutakin tietoa kuin matematiikkaa.
Facebookin Rakastan matematiikkaa -ryhmän matematiikkamaratonilla ratkomme vanhoja ylioppilastehtäviä. Aloitimme maaliskuussa 2024 vuodesta 1874 ja olemme päässeet 2000-luvulle. Seuraava tehtävä on vuodelta 1883:
"A oli velkaa B:lle 113 mk. Suorittaessaan oli A:lla ainoastaan 5 markan ja B:llä 12 markan seteleitä. Maksu tapahtui siten, että he vaihettivat setelit keskenänsä. Paljonko rahaa oli kummallakin, kun heillä yhteensä oli 257 mk?"
Sitä jäin miettimään, oliko 1800-luvulla 12 markan seteleitä. Piti selvittää. Olihan niitä! Matematiikan ansiosta meillä on käytössä internet ja tekoäly, jolta vastaus tulee heti.
Vuonna 1860 Suomen saatua oman rahayksikkönsä, Suomen markan, joka oli määritelty Venäjän hopearuplan neljäsosaksi, oli myös setelistö uusittava. Heti vuodesta 1860 laskettiin liikkeelle 1 ja 3 markan arvoiset markkasetelit.
Sarja täydentyi parin vuoden päästä, kun 12, 20, 40 ja 100 markan arvoiset setelit laskettiin liikkeelle 1862. Nämä hopeakatteiset markkasetelit olivat käytännössä vastinparit Venäjän 3, 5, 10 ja 25 hopearuplan seteleille.
40 markan setelistä jouduttiin hyvin nopeasti luopumaan erittäin hyvien 40 markan setelin väärennösten tultua rahaliikenteeseen.
Vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia, kun on kyse matematiikan opiskelusta. Kynä, paperi ja paperiset kirjat ovat parhaat välineet tiedon mieleen painamisessa. Kännykkä- ja tekoälyhaittojen estämiseksi kannattaa opettaa jo alakoululaiset tekemään kotitehtävänsä.
Kun matematiikan tunti aloitetaan kotitehtävien aiheita koskevalla testillä, palaute oppimisesta tulee kaikille osapuolille ja epäselviksi jääneet asiat voidaan selvittää.
Numeroarviointiin ja pettymyksiin kannattaa totuttaa pisteyttämällä testit ja ottamalla ne huomioon lopulliseen arviointiin, jos ne parantavat tulosta.
Testit kannustavat lapsia ponnistelemaan. Stressi vähenee, kun tietää selviytyvänsä. Opitun tiedon päälle on helppo rakentaa uutta tietoa.
Tervetuloa matematiikkamaratonille! Suuri haaveeni on, että aivojumppa saa tilaa myös perinteisessä mediassa. Isänmaa tarvitsee matematiikan osaajia.
Alli Huovinen
Oulu