Pekingin olympialaiset: Katso ki­sa­oh­jel­ma tästä

Tilaajille

Isän si­säl­lis­so­taa pojan ru­nois­sa – ­ma­ju­ri Jani Kor­tes­luo­ma teki retken sukunsa lä­hi­his­to­riaan

Historiantutkijan keinoin selvisi, miten tarkkaan runoilija Viljo Kajava kuvaa isoisoisä Konradin vuonna 1918 kokemaa.

Oulu
Tuomiokirkon kirkkotarha muistomerkkeineen on oululaislähtöiselle Jani Kortesluomalle hyvin tuttu: hänen Pentti-isänsä palveli kirkon pappina ja lapsuusajan koulukin sijaitsi vieressä.
Tuomiokirkon kirkkotarha muistomerkkeineen on oululaislähtöiselle Jani Kortesluomalle hyvin tuttu: hänen Pentti-isänsä palveli kirkon pappina ja lapsuusajan koulukin sijaitsi vieressä.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Tamperelaissyntyinen runoilija Viljo Kajava (1909–1998) oli sisällissodan syttyessä tammikuussa 1918 kahdeksan vanha. Kaupungin osallisuus keskeisenä sotanäyttämönä vaikutti oleellisesti hänen lyriikkansa yhteiskunnallisuuteen.

Vuonna 1966 julkaistun Tampereen runot -kokoelman tekstit henkivät vahvasti itse koettua, mutta harvempi Kajavan runoja lukeva on tiennyt, miten tarkkaan niissä esiintyvä ”isä” on kertomusta runoilijan isän Konrad Kajavan kokemuksista.