Kaleva oli tehnyt hienon henkilökuvan Mirja Vehkaperästä 13.6. Erityisesti pidin tästä:
"Ikäihmisten palveluissa viime aikoina esiin nousseet epäkohdat ovat hätkähdyttäneet. Vehkaperä korostaa inhimillisyyttä ikäihmisten hoivassa.
– Vanhuus ei ole mikään jäännöserä, vaan sen pitää olla arvokasta aikaa, hän toteaa.
Kotipalveluiden ja ympärivuorokautisen hoivan arvioinnissa ja hoidon riittävyydessä on hänen mukaansa rahan lisäksi kyse työn organisoinnista ja arvovalinnoista."
Mielestäni tämä on asia, jota voidaan varmasti kannattaa yli puoluerajojen, koska meillä on velvollisuus isiämme ja äitejämme kohtaan, koska he ovat meidät tehneet, kasvattaneet ja kouluttaneet.
Oma äitini on 95-vuotias ja viime syksyyn asti hän hoiti kaikki asiat itse, mutta kaupassa käynnin kaatumisen jälkeen alkoi hänen palveluntarpeensa.
Kotihoito on hoitanut tehtävänsä tosi hienosti, samoin OYS, eli äitini on saanut parasta mahdollista hoitoa, joten siitä kiitos.
Äitini on tällä hetkellä palliatiivisella osastolla, ja minulla on hyvä käydä hänen luonaan. Se askarruttaa, jos äitini siirretään jonnekin kauas, miten pääsen häntä katsomaan mahdollisimman usein. Siksi mielestäni Oulun pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että meillä olisi paikat vanhuksillemme ympärivuorokautiseen hoitoon lähellä. En esimerkiksi käsitä sitä, miksi Rinnekodin sairaala lakkautettiin.
Me emme voi olla kiittämättömiä niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat meille elämän antaneet, vaan meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta heillä olisi inhimillinen loppuelämä. Tähän on keinot olemassa, eli tarjota jatkohoitopaikka läheltä, kotitalousvähennystä nostettava sekä omaishoidon tukea annettava niille omaisille, jotka vielä jaksavat hoitaa vanhuksiamme.
Nyt on takaisinmaksun aika, joten tehkäämme se kunnialla!
Ritva Puolakka
Oulu