Suuri osa iäkkäistä haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Ikääntymisen myötä hoivan tarve kasvaa, mutta alaa kurittaa työvoimapula. Kustannusten kasvu on haaste hyvinvointivaltion tulevaisuudelle ikääntyvien määrän edelleen lisääntyessä tulevina vuosikymmeninä.
Yhtenä keinona hyvän vanhuuden varmistamiseksi sekä kustannusten ja työvoimapulan hillitsemiseksi nähdään avustavan teknologian käyttö. Avustavalla teknologialla (AT) tarkoitetaan teknologisia apuvälineitä ja laitteita, jotka ylläpitävät ja parantavat toimintakykyä ja itsenäisyyttä sekä tukevat liikkumista, turvallisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia.
AT-laitteita ovat esimerkiksi rollaattorit, pyörätuolit, skootterit, turvarannekkeet, lääkeautomaatit, robotit sekä valvontajärjestelmät, kuten ovi- tai kaatumishälyttimet. Älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet mahdollistavat yhteydenpidon läheisiin ja terveyttä ja hyvinvointia tukevien sähköisten palveluiden käytön.
AT-välineitä on ollut olemassa pitkään, mutta niiden käyttöönotto on ollut vähäistä. Tutkimusten mukaan AT-laitteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät.
Vanhuuden aikaan yhdistetään usein negatiivisia mielikuvia: fyysiset ja psyykkiset voimavarat vähenevät, sairaudet, raihnaisuus, avuttomuus ja toimintakyvyttömyys lisääntyvät. Iäkkäät haluavat kuitenkin säilyttää identiteettinsä kykenevinä, osaavina ja itsenäisinä toimijoina elämänsä loppuun asti.
Teknologisten apuvälineiden käyttö ilmentää mielikuvissa usein avuttomuutta. Niiden käyttö yleisillä paikoilla ja tuttujen edessä voi tuntua nololta, joten käyttöä saatetaan vastustaa mahdollisimman pitkään. Apuvälineiden ulkonäöllä on merkitystä ikääntyville: urheilulliset kävelysauvat ovat merkki nuorekkuudesta ja ne hyväksytään mieluummin kuin vanhuutta ilmaiseva rollaattori.
Myös laitteiden luotettavuus ja oman elämän kontrollointi vaikuttavat AT-laitteiden käyttöönottoon, esimerkiksi laitteiden tekemät tarpeettomat hälytykset johtavat turhautumiseen ja apuvälineen käytöstä luopumiseen.
Tietoturva ja yksityisyyden suoja herättävät myös huolta iäkkäissä: pelkona saattaa olla esimerkiksi, että henkilökohtaiset tiedot joutuvat vääriin käsiin. Hoitoalan ammattilaisen antama informaatio ja kehotus saattavat auttaa iäkkäitä hyväksymään AT-välineitä käyttöönsä ja tinkimään yksityisyyden suojasta välttyäkseen olemasta ”taakaksi” perheelle, läheisille tai ystäville.
AT-laitteet eivät korvaa kotihoitoa ja kuntoutusta, mutta voivat tukea iäkkään toimintakyvyn ja turvallisuuden säilymistä. Tärkeää on, että terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset motivoivat ja ohjaavat iäkkäitä laitteiden käytössä ja antavat positiivista palautetta. Iäkkäät tulee ottaa entistä vahvemmin mukaan heille suunnatun teknologian kehittämistyöhön. Laitteiden tulee olla yksilöllisesti räätälöitävissä, ja niiden ulkonäön, käytettävyyden ja turvallisuuden tulisi vastata iäkkäiden tarpeita ja toiveita.
Anne Kuivalainen
terveystieteiden opiskelija
Sinikka Lotvonen
post doc tutkija
Oulun yliopisto, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö