Kalevan elokuvakriitikko Kati Valjus päättää arvionsa Poor Thing elokuvasta (12.1.2024) seuraaviin sanoihin: ”Itse löysin elokuvasta myös eräänlaisen vaihtoehtoisen kehityskulun naisten emansipaatiolle. Mitäpä, jos rakenteet eivät koskaan olisi ajaneet naisia miesten heille suunnittelemaan laatikkoon? Mitäpä, jos seksuaalisuuteen ei olisi koskaan liitetty häpeää, ja vaikka prostituutiosta olisi muodostunut naisten vallankäytön alue? Mitäpä, jos paha voitaisiin lakkauttaa maailmasta silkalla sivistyksellä, uteliaisuudella ja kiltteydellä?"
Emansipaatio, käytetyimmässä merkityksessä sillä tarkoitetaan naisten vapautumista patriarkaatin ylivallasta ja tulemista tasa-arvoisiksi miesten kanssa. Patriarkaatti puolestaan tarkoittaa isänvaltaa, yhteiskuntajärjestystä, jossa miehet ovat hallitsevassa asemassa.
Olisi fantastista, jos paha voitaisiin lakkauttaa maailmasta silkalla sivistyksellä, uteliaisuudella ja kiltteydellä. Me ihmiset (huom., ei miehet, eikä naiset) olemme luoneet itsellemme käyttäytymisnormit, jakaneet maapallon osiin, reviireihin, joita vahdimme eläinten tavoin.
Yritämme vallata itsellemme lisää reviiriä valtaamalla sitä toiselta. Meissä ihmisissä on sekä hyvä että paha. On meistä itsestämme kiinni kumman päästämme vallalle. Meissä kaikissa on hyvä ja paha, plus- ja miinusnapa. Ehkä voisi ajatella, että samoin kuin akut ja paristot, emme toimisi, jos meissä ei olisi molempia. Paristot ja akut täytyy kytkeä oikein, jotta ei tulisi oikosulku, samoin meidän tulisi pyrkiä mielenrauhan suuntaan välttääksemme oikosulkua.
Miesten naisille suunnittelema laatikko, johon rakenteet ovat naiset ajaneet, tuntuu kovin syyllistävältä ajatukselta, johon en halua ottaa kantaa muutoin kuin kysymällä, että mitäpä jos jaottelu voitaisiin unohtaa, ajateltaisiin ihmiset ihmisinä eikä miehinä ja naisina, eikä eri rotuisina, eikä erimaalaisina? Ehkä voitaisiin myös kysyä kenen suunnittelema on laatikko, johon rakenteet ovat miehet ajaneet?
Seksuaalisuuteen liitetty häpeä ja prostituutio naisten vallankäytön välineenä on mielenkiintoinen ajatus. Muistan lukeneeni jostain, että avioliitossa seksuaalisuus on vallankäytön väline.
Deepak Chopra, intialais-amerikkalainen kirjailija ja vaihtoehtoisen lääketieteen puolestapuhuja, mainitsee kirjassaan ”Polku rakkauteen: miten elvytät hengen voiman elämässäsi”, että kypsään rakkauteen ei kuulu rakkaudella palkitseminen eikä rakkaudella rankaiseminen. Voin olla väärässäkin, mutta oletan, että seksillä ja seksittömyydellä palkitaan ja rangaistaan ihmissuhteissa ainakin jossain määrin, mikä on ymmärrykseni mukaan vallankäyttöä. Prostituutiosta en tiedä.
Jorma Styng
Oulu