Lapin vetokoirien hankala tilanne on herättänyt ihmisten auttamishalun. Koiria adoptoidaan ja ne saavat ruokalahjoituksia. Koirien hyväksi on myös järjestetty internetissä rahankeräyksiä.
Jotkut yrittäjät ovat julkisuudessa sanoneet, että koiria saatetaan joutua lopettamaan, kun koronapandemian aiheuttaman asiakaskadon takia tarhoilta ovat kadonneet kaikki tulot. Vetokoirien tilanne on herättänyt huomiota ulkomailla saakka.
Monet tarhat antavat isoja määriä koiria adoptioon, ja ihmiset ovat niistä kiinnostuneita.
Ihmisten auttamishalu on hienoa, sanoo SEY Suomen eläinsuojelun vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist. Hän kuitenkin huomauttaa, että itse juurisyyhyn auttaminen tai koiran adoptoiminen ei vaikuta.
– Sopii kysyä, onko oikein, että eläin saattaa joutua maksamaan yrittäjäriskin toteutumisesta hengellään?
Lindqvist muistuttaa, että koiran adoptoijan on aina harkittava tarkkaan, pystyykö hän täyttämään sen tarpeet.
– Eläin ei ymmärrä olla kiitollinen. Pelastamisesta ansaittavalla sädekehällä ei pötkitä pitkälle.
Lapin vetokoirat ovat siperianhuskyja tai alaskanhuskyja, jotka elävät juostakseen. Ne tarvitsevat pitkäkestoista liikuntaa joka päivä.
Tarhakoira tarvitsee paljon aikaa
Sodankylän ja Inarin kunnanrajalla Urho Kekkosen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä asuva Markus Kauhanen adoptoi viisivuotiaan siperianhusky Hallan juuri ennen kuin maailma havahtui koronakriisin seurauksiin vetokoirien kannalta.
Halla saa ulkoilla joka päivä viidestä kymmeneen kilometriä Suomen toisiksi suurimmassa kansallispuistossa, joten se on onnekas. Moni husky tarvitsee liikuntaa paljon enemmän kuin Halla, eikä kaikilla ole mahdollisuutta tarjota sitä.
Tarhalta huskyn adoptoivalla ihmisellä pitää olla paljon aikaa, Kauhanen sanoo. Entisenä farmihuskynä Halla ei esimerkiksi tiennyt aluksi omaa nimeään. Nyt se on perustottelevainen kotikoira.
Kauhanen oli itse auttamassa vapaaehtoisena Hallan kotitarhalla adoptiorumbassa, joka alkoi aiemmin syksyllä. Koiria kyselivät monenlaiset ihmiset ja monista eri syistä, hän kertoo.
Korona ei lisää valvontaa
Koiratarhoilla koirien tilanne on samanlainen kuin aiemminkin, kertoo Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon valvontaeläinlääkäri Raisa Kiimamaa. Hänelle ei ole tullut tietoa koirien lopettamisista tai muista äärimmäisistä tapahtumista, kuten ei SEYllekään.
Kiimamaan vastuualuetta ovat Sodankylä, Kittilä, Muonio ja Enontekiö, joissa on lukuisia tarhoja.
– Uskon ja toivon, että lopettamisia ei nähdä, Kiimamaa sanoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, ettei päätä asiasta, vaan koiran lopettaminen on omistajan päätös. Valvontaeläinlääkäri tarvitsee siihen erittäin painavat perusteet.
Kiimamaan mukaan asiat ovat koiratarhoilla yleensä hyvin. Hän sanoo, että ilmoituksia koiratarhoilta liittyen koirien hyvinvointiin tulee harvoin.
Farmit on tarkoitus käydä läpi kerran vuodessa, mutta aina siihen ei ylletä. Valvontaeläinlääkäri voi tehdä käynnin myös oman epäilynsä tai ilmoituksen perusteella.
Kiimamaan mukaan koronapandemian tuomat muutokset yrittäjien liiketoimintaan eivät automaattisesti lisää valvontaeläinlääkärin käyntejä tarhoilla.
SEY Suomen eläinsuojeluyhdistyksessä on keskusteltu ajoittain vetokoirien oloista myös ennen tätä syksyä, kertoo vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist. Muun muassa joidenkin tarhojen iso koko herättää kysymyksiä.
– Vaikea uskoa, että koiria on mahdollista hoitaa yksilöllisesti, jos bisnes on valtavan kokoinen. On sekä lainsäädännön että valvonnan rooli taata, että yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi, Lindqvist sanoo.
Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollon valvontaeläinlääkäri Raisa Kiimamaa sanoo, että isojenkin tarhojen hoitaminen on onnistunut yrittäjiltä. Huomautettavaa on ollut harvoin.
Lapin yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut vireillä kaksi laajaa vetokoirien oloihin liittyvää hanketta vuosina 2016–2019. Tuloksena saatiin tietoa eläinten työolosuhteista ja laadittiin ohjeistuksia niiden hyvinvoinnista. Mukana oli yrittäjiä ja laaja asiantuntijaverkosto.
Kymmenen vuotta sitten tutkija Eija Saavalainen selvitti Lapin ammattikorkeakoululle tekemässään julkaisussa, suojelevatko eläinsuojelusäädökset rekikoiria. Tutkimuksen perusteella valvontaa tuli tehostaa, sillä esimerkiksi koirien olot itse safarilla jäivät valvontaeläinlääkäreiltä tarkistamatta. Saavalainen totesi, että lainsäädäntö riittää takaamaan koirien hyvinvoinnin, jos sitä noudatetaan.
29.12. klo 19.30: Juttua on korjattu. Vetokoirien oloja on tutkittu myös vuosina 2016–2019, eikä vain kymmenen vuotta sitten, kuten jutussa alun perin kirjoitettiin.
