Oululla on suuret mahdollisuudet tehdä asioita toisin. Tiukan talouden vuoksi tulee päätökset tehdä kauaskantoisesti. Kunnan päätehtävä on hoitaa peruspalvelut. Täysin niissä ei olla onnistuttu.
Terveyskeskukseen ei saa aikaa, hoitoon ei pääse. Vanhukset eivät pääse ulos. Lapset eivät mahdu päiväkoteihin. Kouluissa on hometta ja ahdasta. Lapset saavat liikuntavuoroja yömyöhään. Arki on hankalaa.
Voisimmeko kääntää asian toisin päin? Entä jos tekisimme Oulusta hyvinvointikaupungin? Paikan, jossa palvelut pelaa, hoitoon pääsee, vanhuksille löytyisi taluttajia, koulut saneerattaisiin tai rakennettaisiin kouluja, jotka voisi helposti myöhemmin muuttaa vaikka palvelutaloksi.
Tehtäisiin kuntalaisten arki hyväksi, luotaisiin työpaikkoja, kannustettaisiin kunnan henkilöstöä, otettaisiin heidät mukaan kehittämään työpaikkojensa toimivuutta. Ihanan arjen Oulu houkuttelisi yrityksiä, matkailijoita ja hyvinvointi vähentäisi erikoissairaanhoidon kuluja, lasten huostaanottoja ja irtisanomisia.
Tämä ei ole mahdotonta. Päättäjät voivat pienillä päätöksillä upottaa laivan tai puhaltaa tuulen purjeisiin. Kun potilas pääsee perusterveydenhuoltoon pienen vaivansa kanssa, siitä ei ehdi tulla suurta (ja kallista).
Osaavalla sopimusohjauksella ja hyvin koordinoidulla järjestö- ja työllistämistyöllä voisimme parantaa vanhusten olosuhteita. Kuntalisän kotihoidontuen korotuksella ja rajaamisella voimme vapauttaa subjektiivisesti käytettyjä päivähoitopaikkoja kokopäiväpaikkoja tarvitseville lapsille ja satsata vielä enemmän varhaiskasvatuskerhoihin.
Koulujen ja liikuntapaikkojen rakennuttamiseen saa valtionapuja ja lapset saisivat terveen tulevaisuuden. Kotiavulla estettäisiin perheiden pahoinvointi, nuorten syrjäyttäminen ja kalliit huostaanotot sijoittamisineen.
Elinvoimainen kunta houkuttelee yrityksiä ja menestyvä yritystoiminta tuo yhteisöveroa. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa pehmeiden arvojen Oulu, mahdollistetaan se.
Teija Ruokamo
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
tuottaja, Oulu