Julkisten ict-hankintojen hinnoittelu ja niiden elinkaarikustannukset ovat nousseet taas julkiseen keskusteluun. Yksittäisen järjestelmän kokonaiskustannuksista on kuitenkin turha väitellä niin kauan, kun julkisten hankintojen kilpailutuksessa vertaillaan pääasiassa tuntihintoja.
Kun käytämme yhteisiä veroeurojamme, on selvää, että hinnalla on väliä. Tuntihintoja on yksinkertaista verrata, ja se on hankintakriteereistä helpoin puolustaa.
Tuntihinta mittaa kuitenkin vain yhtä osaa hankinnasta. Tekoälyn myötä se ei itse asiassa kerro enää tätäkään, sillä kukaan ei ole vielä keksinyt, miten vertailla eri tavalla tekoälyä hyödyntävien tarjoajien hinnoittelua.
Tuntihinta ei myöskään kerro mitään valmiin palvelun elinkaarikuluista. Halpa ratkaisu voi tulla kalliiksi, jos sen käyttö on hankalaa, siinä on paljon korjattavaa tai siitä ei pääse myöhemmin irti ilman, että rakentaa koko it-arkkitehtuuria uudelleen.
Laadukkaan järjestelmän positiiviset vaikutukset voivat kertautua koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi digitaalinen palvelu, jossa kansalaiselta ei kysytä samaa tietoa enää kolmatta kertaa tai josta virkamies löytää tarvitsemansa tiedon tunnin sijasta minuuteissa, säästää aikaa jokaisen käyttäjän kohdalla. Aika on rahaa. Kun minuutteja säästyy miljoonittain, on muutaman euron ero asiantuntijan tuntihinnassa pieni kustannus.
Tunti on hinnoitteluyksikkönä katoamassa muualta, ja julkinen sektori on jäämässä sen viimeiseksi ostajaksi. Kesäkuussa voimaan tullut hankintalain uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden tämän muuttamiseen. Uudistuksen myötä tarjouspyynnöissä voi kysyä muutakin kuin tuntihintaa, kuten ratkaisun elinkaarikustannuksia, tietoturvallisuutta ja joustavuutta järjestelmän vaihtamisen ollessa ajankohtaista.
Samalla järjestelmien toimittajien vastuu lopputuloksen laatua tukevasta hinnoittelusta kasvaa. Kilpailutuksia ei enää kannata voittaa hinnalla millä hyvänsä.
Uskaltaisin kuitenkin väittää, että lopulta kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että palveluiden toimivuus ja elinkaarikustannukset ovat tärkeämpiä kuin mahdollisimman halpa hankintahinta. Laatua ja aikajännettä korostavat kilpailutukset parantavat sekä ostajien että palveluiden käyttäjien kokemusta ja luovat alalle tilaa kehittää entistä parempia palveluja.
Suomi on pieni maa. Meidän etumme ei voi olla mittakaava, mutta se voi olla nopeus. Siksi seuraava digiloikkamme ei ehkä olekaan mullistava tekoälyinnovaatio, vaan kaiken kaikkiaan sujuvampi ja tuottavampi digitaalinen arki – kustannuksilla, jotka vastaavat lopputulosta.
Repe Harmanen
toimitusjohtaja, Netum Group Oyj