Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ravisteli hyvinvointivaltion sisältöä pariin otteeseen julkisuudessa. Ylen haastattelussa Niemelä nimettiin "herra leikkaajaksi". Niemelän mukaan valtiontalous ei korjaannu enää juustohöylällä vaan valtion rooli on mietittävä uusiksi hyvinvointiyhteiskunnassa.
Helsingin Sanomien jutun kuviin Niemelä ei suostunut ottamaan käteensä juustohöylää, ei saksia eikä moottorisahaa. Valtiontalouden leikkauksista hän kuitenkin puhui kovin ottein. Menot ovat ylittäneet tulot pian parikymmenen vuoden ajan. Kasvavaa kuilua on pitänyt täyttää velkarahalla.
Mika Niemelän mielestä mikään ei saisi olla pyhää valtion budjetissa, vaan täytyy uskaltaa karsia myös eläkkeistä, puolustuksesta ja koulutuksesta. Eniten keskustelua on herättänyt budjettipäällikön vaatimus kansalaisille elää hyvin ja vastata läheisten hoivasta. Näkemyksiä on tulkittu niin, että ihmisen täytyisi hoitaa itse itsensä, lapsensa ja vanhempansa.
Niemelän näkemykset kalskahtavat vanhakantaisilta ainakin siltä osin, että palaisimme naiset kotiin -yhteiskuntaan. Vanhusten ympärivuorokautista hoivaa ei kovin yksinkertaisesti voi sysätä lasten tai puolisoiden harteille. Koko pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu siihen, että sekä miehet että naiset osallistuvat työelämään ja lasten sekä vanhusten hoito on yhteiskunnan vastuulla.
Vanhanaikaiset ajatukset vievät pohjaa budjettipäällikön sinänsä oikealta ajattelulta, että hyvinvointivaltio on järjestettävä uusiksi, koska nykyiseen ei meillä ole varaa. Leikkauksia ja veronkorotuksia on varmasti pakko tehdä.
Kaikki pitäisi tehdä kuitenkin niin, että se syö mahdollisimman vähän talouskasvun edellytyksiä ja horjuttaa mahdollisimman vähän ihmisten tulevaisuudenuskoa.
Nyt katastrofipuhe latistaa kansalaisten tunnelmaa. Jatkuva kova puhe eläkkeiden leikkaamisesta vie vanhuksilta kuluttamishalut ja tekee heistä varovaisia, vaikka heillä olisi ostovoimaa. Yhtä lailla asunto- ja autokauppa seisoo, kun maailman katastrofit ja kotimaan säästöpuhe muuttaa nuoremmat tulevaisuutta epäileviksi.
Puolueiden puheenjohtajilta odotettiin uusia avauksia julkisen talouden pelastamiseksi, kun he kokoontuivat torstai-iltana Ylen järjestämään Kohti vaaleja -tenttiin. Aika vähän uusia ehdotuksia tai rohkeita ulostuloja kuultiin.
Eduskuntavaalit ovat tasan vuoden kuluttua huhtikuun alussa 2027. Poliittinen keskustelu tiivistynee vaalikampanjoihin mennessä muutamaan kysymykseen. Miten luodaan kasvua kun samaan aikaan täytyy leikata? Miten julkinen talous saadaan kuntoon, jotta hyvinvointivaltio säilyy edes ytimiltään?
Puolueet loivat yhteistyöllään hyvinvointivaltion Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Lakien ansiosta 1940-luvun lopulta 1970-luvun alkuun mennessä saatiin muun muassa lapsilisä, kansaneläke, työttömyyskorvaus, sairasvakuutus, peruskoulu, opintotuki sekä julkinen terveydenhuolto. Nämä kaikki saivat suomalaiset luottamaan tulevaisuuteen. Ymmärrettiin, että kuka tahansa voi pärjätä elämässään, ja jos ei pärjää, hän saa apua.