Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuusto on juuri hyväksynyt hyvinvointikertomuksen, jossa kuvataan alueen asukkaiden hyvinvoinnin tilaa. Havaittuihin ongelmiin tulemme etsimään ratkaisuja hyvinvointisuunnitelmassa, jonka valmistelu on käynnistymässä. Kaikkiin esille tuotuihin haasteisiin Pohteella ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Osa vaatii kansallisia ratkaisuja ja osa on omissa käsissämme.
Keskeistä hyvinvoinnin turvaamisessa on palvelujen saatavuus sekä jatkuvuus. Riskinä on, että jos palveluihin pääsyssä on viiveitä, asiakkaan tilanne heikentyy. Riskinä on myös, että osa ihmisistä jää täysin ilman palveluja. Lääketieteellisten syiden varjoon voivat jäädä muut yksilön hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten taloudellinen epävarmuus ja yksinäisyys. Kokonaisvaltaisen tuen takaamiseksi tarvitaan hallinnonalarajojen ylittämistä ja ennaltaehkäisevää työtä.
Suuri osa alueemme ihmisistä voi hyvin. Mutta kertomuksessa on myös karuja tietoja hyvinvointihuolista. Ne osoittavat, mihin tulee panostaa ja missä tarvitaan korjausliikkeitä.
Lapsille ja nuorille vahvan perustan hyvinvointiin antavat turvalliset ihmissuhteet. Positiivista kehitystä on havaittavissa myös lasten fyysisessä terveydessä. Hyvä tieto on, että nuorten alkoholin käyttö on pysynyt vähäisenä. Lasten ja nuorten huolet liittyvät ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen ja kiusaamisen kokemuksiin.
Ruokailutottumuksista, digimedian käytöstä, väsyneisyydestä ja sen syistä on hyvä keskustella nuorten kanssa. Ruoan valikointia tapahtuu ja esimerkiksi monet jättävät koululounaan väliin. Hälyttävä tieto on, että ruoka-apua tarvitsee yhä useampi lapsiperhe. Perheet myös kaipaavat tukea lasten kasvatukseen ja omaan jaksamiseen.
Työikäisillä työttömyys ja talousvaikeudet vaikuttavat hyvinvointiin. Työttömyyden pitkittyessä tarvitaan moniammatillista tukea, kuntoutusta ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Osa työikäisistä joutuu säästämään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi. Työttömyys voi lisätä lapsiperheköyhyyttä.
Työssä käyvillä on omat haasteensa. Viidennes työssä käyvistä arvioi, ettei jaksa tehdä töitä eläkeikään asti. Mielenterveysongelmat ja niihin liittyvät sairauslomat sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Tilannetta voivat helpottaa matalan kynnyksen palvelut ja panostukset työhyvinvointiin.
Entäpä ikäihmisten huolet. Moni ikäihminen kokee yksinäisyyttä ja riittämätöntä arjen avun saantia. Huolet liittyvät digipalveluiden käytön opetteluun. Positiivista on, että ikäihmisten turvallisuuden tunne on lisääntynyt ja kaatumiset ovat vähentyneet.
Hyvinvointihuolilta ei voi sulkea silmiä, vaikka ne eivät kosketakaan kaikkia. Yksilöt näiden huolien takana tarvitsevat apua ja tukea.
Pohde ei toimi yksin näissä asioissa. Alueen kunnilla ja järjestöillä on roolinsa hyvinvoinnin turvaamisessa. Hyvinvointihuolien ratkaisemisessa tarvitaan monipuolista tietoa, yhteistyötä ja uusia työtapoja. Hyviksi käytännöiksi havaittuja toimia on tärkeää jatkaa ja vahvistaa. Tarvitaan myös toimivaa sosiaaliturvaa.
Maire Mäki
FT, aluevaltuutettu (sd.), Oulu