Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen poliitikkopäättäjät kokosivat kannanoton hyvinvointialueen rahoitusongelmien syistä. Harvinaisen laajalla joukolla allekirjoitetussa paperissa vedotaan tosiasioihin, joiden pohjalta hyvinvointialueuudistusta tulisi arvioida.
Kannanotto henkii ajatuksia, että keskustelu uudistuksesta on epäonnistunut ja siinä on esiintynyt vääriä tietoja. Pohteen poliittinen johto haluaa oikaista virheitä, joten voidaan olettaa, että kannanotossa viestitään faktoja hyvinvointialueiden ahdingosta. Siksi teksti kannattaa lukea tarkkaan.
Vasta 1,5 vuotta toimineet hyvinvointialueet ovat joutuneet luovimaan myrskyssä. Julkisen terveydenhuolloin rahoituskriisi on nostanut esiin ehdotuksia ja vaatimuksia soten korjaamiseksi. Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen esitti aluevaltuustojen lakkauttamista hyvinvointialueiden hallinnon keventämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) piti avausta selvittämisen arvoisena.
Hyvinvointialueiden hallinnossa kuohuu, mistä Pohteen poliitikkojenkin kannanotto kertoo. Keskustelua halutaan rauhoittaa ja pitää asiallisena. Esimerkiksi Kainuussa hyvinvointialueen johtaja erosi tehtävästään luottamuspulan vuoksi. Nyt puolestaan Kainuun aluehallituksen jäsenet ovat jättäneet eropyyntönsä.
Hyvinvointialueiden poliittisiin elimiin haluavia kuumottaa sitä enemmän, mitä pidemmälle syksy etenee. Kunta- ja aluevaalit järjestetään yhdessä ensi keväänä huhtikuun puolivälissä. Demokratian toimivuudelle on tärkeää, että ehdokkaiksi saadaan motivoituneita ja osaavia päättäjiä.
Puolueet ja asemiin haluavat henkilöt hakevat näkyvyyttä, joten viestinnän motiiveja kannattaa ymmärtää näistä lähtökohdista. Poliittinen viestintä on aina tarkoitushakuista. Siinä pyritään ensinnäkin vahvistamaan kannattajien tukea ja toiseksi asioista rajataan julkisuuteen omiin tavoitteisiin sopivia näkökulmia.
Nykyhallitus on arvioinut edellisen hallituksen päättämän sote-mallin yksioikoisesti epäonnistuneeksi, mikä on kärjistänyt keskustelua. Vastuu hyvinvointialueiden, terveydenhuollon ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudesta on kuitenkin nyt istuvalla hallituksella.
Hallituksen pitää kyetä katsomana tulevaisuuteen ja tarjota toimivia ratkaisuja, miten hyvinvointialueiden kanssa päästään eteenpäin. Puhutaan muun muassa rahoitusmallista, jonka pitäisi kannustaa sote-alueita taloudellisuuteen. Esillä on ollut myös joidenkin hyvinvointialueiden arviointimenettely, alueiden yhdistäminen sekä maakuntien verotusoikeus.
Arvioidaanpa hallintoa faktojen tai poliittisten arvojen pohjalta, tärkeintä on muistaa miksi koko järjestelmä on olemassa. Sillä halutaan taata terveydenhoito tasaveroisesti kaikille suomalaisille. Tässä valossa vaikkapa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheet "verorahoitteisesta kuplasta" eivät ole kaikkein rakentavimpia.