Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä sopimaan sote-palvelut yhteen kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää muutenkin asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Valtiovarainministeriö puolestaan on velvollinen valtioneuvoston asetuksen nojalla rahoittamaan hyvinvointialueet ja kehittämään niiden rahoitusjärjestelmää. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla kyseisen rahoittamisen on turvattava perustuslaillinen sote-palvelujen riittävyys.
Hyvinvointialueiden saama rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin tarvekertoimiin kolmen vuoden viiveellä. Vuoden 2024 osalta vuosien 2019 ja 2021 tietoihin. Vuoden 2025 rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin vuoden 2022 palvelutarvekertoimiin, jotka perustuvat kuntien ja kuntayhtymien toimittamiin tietoihin 274 eri tarvetekijästä. Tarvetekijöitä ovat esimerkiksi ikärakenne, sairaudet, asumismuoto, perhetyypit, työllisyysaste ja koulutusaste.
Kustannusten ja tarpeiden arviointi kolme vuotta vanhan aineison pohjalta on vaativa tehtävä. Tämän vuoksi halusimme verrata tutkimusryhmäni tekemässä tutkimuksessa ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna 2023. Valtiorahoituksen hyvinvointialuekohtaiset kattavuudet vaihtelivat 75–98 prosentin välillä. Pohjois-Pohjanmaalla kattavuus on noin 90 prosenttia.
Tehtäessä vuoden 2025 rahoituslaskelmaa on käytettävä tietoa vuosilta 2023 ja 2024. Näin saataisiin tarkempi arvio vuoden 2025 kuluista kuin vuoden 2022 tietojen pohjalta tehdyn ennusteen pohjalta.
Pekka Neittaanmäki
Jyväskylän yliopisto professori (emeritus), Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu (kesk.)