Ensi vuoden alussa tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun 21 hyvinvointialuetta otti kunnilta vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Helsinki sai oman mallin.
Alueiden taivalta ovat sävyttäneet vaikeudet toisensa jälkeen: rahat loppuvat, alijäämät kasvavat ja palvelut ontuvat. Väkeä on irtisanottu. Viime kuukausina uutisiin on jo saatu positiivista kulmaa. Monen alueen alijäämät ovat vaihtuneet plussatuloksiksi.
Keskiviikkona hyvinvointialueiden onnistumisesta saatiin toistaiseksi painokkain näkemys, kun kymmenen tutkijan ryhmä julkisti uudistuksesta väliarvionsa.
Alueet ovat tutkijoiden onnistuneet uudistamaan palveluja. Myös kansalaisten yhdenvertaisuus on edennyt, kun palvelujen myöntämiskriteerit ovat yhtenäistyneet.
Huomionarvoinen on tutkijoiden moite siitä, että tämänhetkinen rahoitusmalli ei ole riittävästi kannustanut ennaltaehkäiseviin toimiin. Tiedossa on, että sairauksien ehkäisy ennalta on tehokkain tapa tukea terveyttä.
Toiset alueet ovat saaneet toimintansa kuntoon joitakin toisia nopeammin. Tutkijat nostavat ujostelematta keskeisen syyn: Johtamiskyvyt vaihtelevat alueittain. Alueet, joilla on selkeä strateginen johtamismalli ja osaava ylimmän johdon tiimi, ovat edenneet nopeimmin.
Selvityksen räjähdysherkin asia on pohdinta hyvinvointialueiden määrästä. Rakenne 21+1 ei saa kehuja.
Suomessa hyvinvointialueiden väestömäärä vaihtelee Keski-Pohjanmaan ja Kainuun vajaasta 70 000 asukkaasta Helsingin 680 000:een. EU-maissa terveydenhuollon järjestäjien väestöpohja tapaa olla yli puoli miljoonaa. Oululaisena vertailukohtana voi mainita, että Tuiran hyvinvointikeskus on yksin noin 64 000 oululaisen terveyskeskus.
Tutkijat eivät suoraan vaadi alueremonttia, mutta toteavat, että "mekaanisesti arvioiden" ja EU-maiden mallia soveltaen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen riittäisi 6 – 11 aluetta.
Muutamat pienet hyvinvointialueet ehtivät repäistä jo vaatteensa. Pohjois-Pohjanmaan Pohteen asema on varmasti vakaa. Se voi silti olla kohde, johon jotain vielä liitetään.
Pääministeri Petteri Orpo pitää STT:n mukaan ajatusta 6–11 alueesta perusteltuna. Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sen sijaan totesi, että nyt ei tarvita uutta "hallintoleikkiä". Kanta ei ole yllätys, sillä keskustalle hyvinvointialueet ovat olleet askel kohti puolueen unelmaa, maakuntahallintoa.
Yllättävämpänä voi pitää SDP:n kantaa, jos puolueen talousekspertin Joona Räsäsen näkemys todella on puolueen kanta. Räsänen luonnehti HS:ssa ajatusta alueiden yhdistämisestä hätäilyksi.
Näyttää selvältä, että hyvinvointialuejako nousee tulevissa hallitusneuvotteluissa painavana pöydälle. Jos tuleva hallitus aikoo kirjata ohjelmaansa tiedolla johtamisen, tuoretta asiantuntijaraporttia on hankala sivuuttaa.