Vuoden 2023 alussa voimaan tullut sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Uudistuksen tavoitteiksi mainittiin kansalaisten yhdenvertaiset palvelut, palveluiden saavutettavuus, ammattitaitoisen työvoiman varmistaminen ja kustannusten kasvun hillintä.
Puolentoista vuoden ponnistelun jälkeen nuo tavoitteet näyttävät karkaavan kohti horisonttia. Työvoimapula jäytää, jonot ovat pitkät, ja pahimmin sakkaa kustannusten kasvun hillintä.
Hyvinvointialueet ennustavat tämän vuoden alijäämän nousevan yhteensä noin 1,45 miljardiin euroon. Ennakoitu alijäämä on paisunut kevään luvuista sadoilla miljoonilla.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen tämänvuotinen alijäämä pomppaa keväällä arvioidusta 60 miljoonasta 90 miljoonaan euroon. Hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma kertoi Ylellä, että suurin syy alijäämän kasvuun ovat ostopalvelut.
Pohteen uusi arvio on alueen asukasmäärään suhteutettuna yhä maan matalimpia. Silti niin Pohteella kuin muillakin alueilla on syksyllä edessä uusien kivuliaiden säästöjen etsintä.
Alueiden on katettava alijäämät vuoteen 2026 mennessä, muuten ne voivat joutua niin sanottuun arviointimenettelyyn. Heikosti asiansa hoitanut hyvinvointialue voidaan sulauttaa vahvempaan alueeseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat jo tätä korttia vilautelleet. Alueiden määrän pudottamista jopa puoleen nykyisestä pohti äskettäin myös Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Alueiden verotusoikeus on sekin taas keskusteluissa. Se voisi lisätä alueiden omaa vastuuta taloudestaan, mutta riskit ovat liian suuret. Pääministeri Orpo totesi tiistaina, että alueiden ongelmia ei auta, jos uudella verolla koottua rahaa kaadetaan "tehottomaan koneeseen".
Uhkailu ja kiristys toimivat usein tehokkaasti lasten kasvatuksessa. Nyt niitä testataan hyvinvointialueiden päättäjiin. Huonosti asiansa hoitavia alueita ei pidä loputtomasti paapoa. Jos alueen päättäjät eivät tartu pontevasti toimeen, niiden vastuut on syytä siirtää kykenevämmille.
Maakuntapohjainen malli ei voi olla itsetarkoitus. Kansalaisen näkökulmasta olennaista on, että palvelut toimivat. Sairaaloiden ja hyvinvointikeskusten tehtäviin ei kuulu alueen identiteetin tai elinkeinojen tukeminen.
Ei tosin ole varmaa, kuinka tehokkaasti hallituksen uhkailut juuri nyt purevat. Hyvinvointialueilla voidaan laskeskella, että jos niiden tilanne äityy mahdottomaksi, valtio kyllä rientää apuun.
Sairaita ei voi jättää hoitamatta, ja huhtikuussa ovat edessä kunta- ja aluevaalit. Hallituspuolueet tuskin haluavat tarjota oppositiolle vaalivaltteja hopeatarjottimella. Moni äänestäjä oletettavasti arvostaa enemmän lupauksia terveydenhuollon rahoituksen turvaamisesta kuin maan velkaantumisen taittamisesta.