Oulu sijoittui Elinkeinoelämän Keskusliiton Kuntaranking 2017 -selvityksessä vasta 13:ksi. Vuosi sitten kuulimme yrittäjäbarometrin tuloksia. Top-joukkoon ei Oulu silloinkaan päässyt.
Yrityksille suunnatuissa kyselyissä kovinta kritiikkiä saa yleensä kunnan hankintapolitiikka ja yritysten tasapuolinen kohtelu. EK:n mukaan pitäisi huolehtia infrasta ja yhdyskuntatekniikasta sekä tehdä yritysvaikutusten arviointeja.
Yrittäjien asialle profiloituneet puolueet toimivat kuitenkin valtuustoissa näitä linjauksia vastaan. Valtaosa päättäjistä ei esimerkiksi kouluverkkokäsittelyn yhteydessä ymmärtänyt, miten kuntakeskusten ostovoimalle kävisi, jos lukiot lakkautettaisiin ja sadat nuoret siirtyisivät käyttämään kanta-Oulun palveluja.
Ahtaalla tulkinnalla kunta on sitä yrittäjämyönteisempi, mitä enemmän se antaa omia palvelujaan yritysten toteutettavaksi. Entä ne yritykset, joille kunta ei ole asiakas? Missä nyt on tasapuolisuuden vaade?
Eräiden tahojen paniikkipuhe velanotosta on myös virheellistä: Oulu ei ole ottanut syömävelkaa. Vuosikate viime vuodelta on 76 miljoonaa euroa, ja lainamäärä johtuu investoinneista, kuten koulu- ja väylärakentamisesta – jotka ovat itse asiassa ostoja alueen yrityksiltä.
Vuoden 2016 tilinpäätöksessä Oulun 1,3 miljardin budjetista yli 400 miljoonaa euroa oli hankintoja yksityiseltä sektorilta. Se, että yritykset hoitaisivat enemmän kuntien lakisääteisiä tehtäviä, ei tuo kuitenkaan rahaa alueen ulkopuolelta, saati kasvata kaivattua vientiä.
Toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta yritysten tasapuolista kohtelua ja menestystä edistävät laadukkaat kuntapalvelut. Tuotteet ja palvelut pääsevät maailmalle, kun logistiikka on kunnossa. Työntekijät pääsevät töihinsä, kun bussi kulkee. Lapset saadaan hoitoon ja kouluun lähelle kotia, työpäivän jälkeen on mahdollisuus tehdä jotain mielekästä, kuten harrastaa liikuntaa tai kulttuuria. Onhan yrittäjäkin ihminen, joka arvostaa, että arki rullaa.
Hilkka Haaga
kaupunginhallituksen jäsen
BusinessOulu liikelaitoksen vpj.
kuntavaaliehdokas (vas.)
Oulu