Ihminen viettää yli 90 prosenttia ajastaan sisällä, joten kannattaa varmistaa, että työskentelee ja oleskelee hyvälaatuisessa sisäilmassa, joka on silloin hyvää kun sitä ei liiemmin huomaa.
Yleensä sisäilmaan kiinnittää huomiota vasta ongelmien ilmaantuessa. Millään yhdellä taikakonstilla ei saada aikaiseksi miellyttävää sisäilmaa, vaan se koostuu monesta tekijästä.
Hyvän sisäilman rakentaminen ei kuitenkaan nosta kustannuksia merkittävästi. Ensimmäinen tekijä hyvään sisäilmaan pyrkimisessä on rakennuspaikan valinta.
"Talo kannattaisi rakentaa mieluummin harjanteelle kuivalle, tuulensuojaiselle kankaalle kuin vanhalle suon pohjalle", neuvoo Hengitysliitto Helin korjausneuvoja Tommi Riippa.
Samaan hengenvetoon hän toteaa kuitenkin, että ihanteellisen rakennuspaikan valintaa vaikeuttaa Oulun ja sen lähiseudun rajallinen tonttitarjonta. Riippa suosittaa rakentajia käyttämään ammattilaisia suunnittelussa ja itse rakentamisessa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä.
Ja mikäli itse rakentaa, niin on haettava tietoa kokeneemmilta rakentajilta ja uskallettava esittää itsestä tyhmiltäkin kuulostavia kysymyksiä.
Hyvän sisäilman saavuttamiseksi kaikkien rakentamisen osapuolien on sitouduttava siihen, ja moni asia joudutaan tekemään toisin kuin on iät ja ajat tehty. Hyvän sisäilman on oltava ohjenuora rakentamisessa alusta loppuun saakka.
Tämän lisäksi on laadittava tarkka työsuunnitelma ja rakentamisen eri vaiheet on jaksotettava niin, että ne seuraavat järkevästi toinen toistaan. Mikäli haluaa siistiä ja puhdasta ilmaa, ei kaikkea saa tehdä yhtä aikaa. Rakennustyömaan siisteys ja järjestys on tärkeää hyvän lopputuloksen kannalta.
Rakennustarvikkeet tulee suojata kosteudelta, eikä niitä pitäisi varastoida taivasalle. Rakennusvaiheessa kaikki ilmastointiletkut ja putket on oltava tulpattuina koko ajan. Tilannetta helpottaa nykyään se, että putket saa tehtaalta valmiiksi tulpattuina.
Hyvään sisäilmaan pyrittäessä rakennuksessa ei saa myöskään tupakoida missään vaiheessa sisällä. Valmiissa asunnossa tulisi ilman vaihtua parin tunnin välein. Tämän voi hoitaa painovoimaisella tai koneellisella ilmanvaihdolla.
Ensin mainittu on se perinteisin 1960-luvulle saakka ainoa omakotitaloissa käytetty menetelmä, joka toimii hyvin talvisin. Kesällä ilmanvaihdossa ilmenee usein puutteita.
Koneellisessa ilmanvaihdossa on kaksi vaihtoehtoa: koneellisessa poistoilmanvaihdossa puhallin imee ilmaa sisältä. tämän lisäksi koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa puhdas ilma puhalletaan sisälle. Jälkimmäisellä järjestelmällä saadaan varmimmin riittävä, miellyttävä ja jatkuva ilmanvaihto kaikkiin huoneisiin.
Jäteilmasta saadaan lämpöenergia talteen ja tuloilma lämmitetään ja suodatetaan. Pintamateriaalivalinnoilla voi joko edistää tai heikentää hyvää sisäilmaa. Nyrkkisääntö on, että materiaalien ja pintojen tulisi olla sileitä ja helposti puhtaana pidettäviä.
Rypyläpinnat, esimerkiksi kangastapettiseinät keräävät pölyä ja voivat siten heikentää ilman laatua. Vaakahyllyt ovat myös pölynkerääjiä. Pintamateriaalien valintaa helpottamaan on laadittu M1-luokitus, joka on annettu materiaaleille, joista tutkimusten mukaan todettu haihtuvan mahdollisimman vähän ilman laatua heikentäviä päästöjä.
M1-luokituksen saaneita tuotteita löytyy lähes tulkoon kaikista rakennusmateriaaleista, mutta kalusteissa tätä luokitusta ei vielä ole. M1-merkintä ei tarkoita sitä, että kyseinen tuote olisi kalliimpi kuin vastaava tuote ilman tätä tunnusta.
Ennen pintatöitä asunnon kaikki pinnat tulee puhdistaa ja tämän jälkeen asunnossa ei saa enää tehdä pölyäviä töitä kuten hioa. Riippa suosittelee keskuspölyimurin asentamista, koska normaalin pölyimurin suodattimien vaihtaminen ei kovinkaan usein ole säännöllistä ja keskuspölyimuri heikentää sisäilman laatua vähemmän, vaikka huolto olisi unohtunut.
Venttiilejä ei pidä tukkia
Huolellinen ja tarkka rakentaminen eivät kuitenkaan ole lopun ikää kestävä tae hyvästä sisäilmasta, vaan se edellyttää huoltoa ja hoitoa. Koneellisen ilmastointilaitteen suodattimia on vaihdettava ja poistoilmaventtiilejä puhdistettava säännöllisesti.
Asuntojen korvausilma-aukkojen ja venttiilien säätöihin Riippa varoittaa koskemasta. Tyypillistä on, että etenkin talvella vanhojen rakennuksien ilmanvaihtoaukoista koetaan tulevan liiaksi kylmää ilmaa sekä vetoa ja ne tukitaan.
Vedon vähentämiseksi Riippa suosittelee asentamaan tuloilman lämmittimen viihtyisyyden lisäämiseksi. Hyvään sisäilmaan liittyy kiinteästi myös kosteusongelmien ennaltaehkäisy.
Kosteisiin tiloihin tulisi laittaa kosteuseristys ja laatoitus. Riippa muistuttaa, että keittiö on kodin toinen märkätila. Astiapesukoneen alle tulisi sijoittaa lattiakaivo tai suojakaukalo, jonne vedet ohjautuvat astiapesukoneen rikkoontuessa.
Jokaisesta asunnosta pitäisi myös löytyä kodin huoltokirja, johon kerätään kaikkien kodinkoneiden huolto-oppaat. Huoltokirja on mainio paikka kirjoittaa ylös asunnossa ja rakennuksessa käytettyjen maalien nimet ja värisävyt, jolloin remontointi myöhemmin helpottuu huomattavasti, jos haluaa käyttää samoja maaleja ja sävyjä.
Kevät- ja syyshuolto tavaksi
Asunnon kuntoa on myös tarkkailtava säännöllisesti.
"Autoa käytetään vuosittain huollossa, niin tulisi tehdä asunnoillekin. Keväisin ja syksyisin kannattaisi tarkastaa rakennuksen kunto katolta kellariin", kehottaa Riippa.
Mikäli ei itse koe tietävänsä riittävästi, kannattaa Riipan mukaan tilata ammattilaiselta talon kuntoarvio säännöllisin välein. Tämän perusteella saa tietoonsa välittömästi kunnostettavat kohdat ja paikat joiden remontointi voi vielä odottaa jonkin aikaa.