Kirjoitin viime vuonna (29.6.2025) tässä lehdessä datakeskuksista energiankulutuksen hyviksenä tai pahiksena. Hyvät palvelinkeskukset ovat Suomelle hyvä asia. Hyvikset tuovat investointeja, työtä, laskentakapasiteettia ja kysyntää puhtaalle sähköntuotannolle. Ne ovat osa kriittistä digitaalista infrastruktuuria. Mitä enemmän niitä Suomessa on, sitä merkityksellisempi olemme kansainvälisesti.
Keskustelu on kuitenkin siirtynyt seuraavaan vaiheeseen. Riittääkö sähkö? Nouseeko sen hinta? Kuka rakentaa verkot ja maksaa investoinnit? Millä ehdoilla suuret sähkönkäyttäjät liitetään järjestelmään? Nämä kysymykset kannattaakin ratkaista ennakolta.
Suomen sähkömarkkina on toiminut hyvin. Se on ohjannut tuotantoa, kulutusta ja investointeja. Markkina löytää ratkaisuja, kun sille annetaan tilaa toimia. Toimiva markkina on myös paras suoja kuluttajalle: kilpailu ohjaa pääoman sinne, missä uusi tuotanto, jousto ja verkot syntyvät tehokkaimmin. Tämä on hyvä muistaa jo tulevan talven keskustelussa.
Euroopan kaasuvarastot ovat tavanomaista alemmalla tasolla. Pohjoismaiden vesitilanne vaihtelee, ja erityisesti Etelä-Norjan vesitase on ollut heikko. Kylmä ja vähätuulinen jakso voi nostaa sähkön hintaa. Silloin palvelinkeskuksista voidaan helposti tehdä syntipukki. Todellisuudessa hintaan vaikuttavat sää, vesitilanne, tuuli, ydinvoiman käytettävyys, joustot, siirtoyhteydet ja Euroopan energiamarkkinat. Palvelinkeskusten kulutus on yksi uusi tekijä tässä kokonaisuudessa.
Suomi valmistelee sähköverkkoon liittymisen priorisointijärjestelmää. Suunta on oikea. Rajallinen verkkokapasiteetti kannattaa kohdentaa hankkeille, jotka tuovat Suomeen arvoa ja tukevat energiajärjestelmän toimintaa. Mallin onnistuminen ratkaistaan kuitenkin toteutuksessa. Priorisoinnin pitää vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja nopeuttaa parhaiden hankkeiden etenemistä. Selkeät ehdot ovat investoijalle parempi vaihtoehto kuin epävarmuus. Kun ehdot täyttyvät, liittymisen pitää edetä nopeasti. Kehitystä tulisi ohjata tavoitteilla yksityiskohtaisen regulaation sijaan. Määritellään, mitä järjestelmä suurelta sähkönkäyttäjältä tarvitsee, ja annetaan yrityksille vapaus löytää tehokkaimmat keinot. Ratkaisu voi olla kulutusjousto, akku, oma sähköntuotanto tai säätövoima. Teknologianeutraali kilpailu tuottaa enemmän innovaatioita.
Hyvä palvelinkeskus osallistuu energiajärjestelmään ja noudattaa lakia. Se reagoi sähkön tarjontaan ja hintaan, tukee tasapainoa ja tuo mukanaan uutta tuotantoa tai joustoa. Siksi hukkalämpö kuuluu keskustelun ytimeen. Suuri palvelinkeskus tuottaa paljon lämpöä. Kun se otetaan talteen ja siirretään kaukolämpöverkkoon, digitaalinen infrastruktuuri liittyy suoraan ihmisten arkeen. Se voi lämmittää koteja, vähentää muun lämmöntuotannon tarvetta ja helpottaa asukkaiden kustannuspaineita. Tällainen hyöty tekee investoinnista ymmärrettävän.
Toinen suuri kysymys koskee verkkoja. Teollisuuden sähköistyminen ja uudet suurkuluttajat kasvattavat siirtotarvetta. Verkkoja on rakennettava ennakoivasti, koska verkkokapasiteetti syntyy hitaammin kuin moni uusi hanke.
Ennakoiva investointi tarvitsee myös toimivat kannustimet. Verkkoyhtiön pitää voida investoida kasvuun ennakoivasti. Myös kustannusvastuun on oltava oikeudenmukainen. Jos yksittäisen erittäin suuren kuluttajan liittyminen edellyttää merkittäviä verkkovahvistuksia, on perusteltua, että tulija osallistuu niistä aiheutuviin kustannuksiin nykyistä enemmän. Näin hintasignaali ohjaa sijoittumista ja kustannukset kohdentuvat oikeudenmukaisesti. Iso tulija vahvistaa koko yhteiskunnan rakenteita, hyvä palvelinkeskus haluaa vahvistaa energiajärjestelmää. Periaate on, että mitä enemmän jakajia verkkopalvelukustannuksille, sitä halvempi maksutaso.
Kasvubuumikin voi ylikuumentua. Samat hankkeet kilpailevat osaajista, rakentajista, laitteista ja verkkokapasiteetista. Suomen on pystyttävä luovimaan tässä samalla, kun kansantalous tarvitsee kasvua. Ratkaisu löytyy paremmasta ajoituksesta, ennakoinnista ja markkinan toimivuudesta. Muhoksen kokemukset muistuttavat, että etenemisjärjestys, ympäristövaikutusten arviointi ja vuoropuhelu rakentavat luottamusta. Huolellisuus on investoinnin riskienhallintaa ja sujuvan toteutuksen edellytys.
Pohjois-Suomi tarvitsee lisää hyviä palvelinkeskuksia. Parhaat niistä tuovat investointien ja laskentakapasiteetin lisäksi joustoa sähkömarkkinaan, lämpöä koteihin, osaamista yrityksiin ja uusia investointeja ympärilleen. Seuraava keskustelu pitäisikin käydä siitä, miten Suomi rakentaa maailman parhaat olosuhteet juuri tällaisille palvelinkeskuksille. Markkina löytää ratkaisut, kun tavoitteet asetetaan korkealle, pelisäännöt pidetään selkeinä ja investoinneille annetaan tilaa toteutua.
Arto Sutinen
toimitusjohtaja, Oulun Energia -konserni