Valkean kesäkadun väkivaltaisista tapahtumista on kehkeytynyt kummallinen väittely. Kannattiko Valkeaa rakentaa ollenkaan, pitäisikö ovet laittaa yöksi säppiin vai kenties sulkea kokonaan? Kiihkeimmät purkaisivat koko rakennelman. Uskomatonta sanon minä.
Olen asunut Oulussa kymmenen vuotta, kulkenut liki viikoittain Valkean läpi miltei kaikkina vuorokauden aikoina, enkä tunnista poliisin perusteluja sille, että Valkean yöt olisivat erityisen vaikeita. Jopa niin, että katu pitäisi sulkea kuudeksi tunniksi yöllä.
Jos poliittinen vääntö ei ole mennyt aikoinaan apulaispoliisipäällikkö Arto Karnarannan mielen mukaan, ei pidä kuitenkaan sekoittaa poliisityötä ja politiikkaa toisiinsa.
Itse koen Valkean turvalliseksi myös yöaikaan. Se on ainoa katuosuus, jolla on vartijat paikalla. Turvattomampaa olisi sivukaduilla ja porttikongeissa.
Sitä olen ihmetellyt pitkään, miksi poliisi ei jalkaudu lainkaan partiokohteissaan, istua kököttävät vain autossa.
Keväällä todistin puolen päivän aikaan tilannetta, jossa Valkean edessä Pakkahuoneenkadulla oli sekalainen porukka odottamassa ilmeisesti jotain huume-erää, koska yksi yritti rauhoitella tyytymätöntä porukkaa, että ”kohta tulee, pitää vähän aikaa odotella”. Toisella oli iso tukku käteistä rahaa, jota jakoi osalle porukkaa. Ei siinä ainakaan raparperia myyty.
Samaan aikaan Kauppurienaukiolla Valkean toisessa päässä seisoi poliisiauto. Kyllä teki mieleni käydä sanomassa, että voisitteko jalkautua ja katsella ympärillenne. Järki kuitenkin voitti ja päättelin, että pärjäävät varmaan ilman minun neuvoja.
Samoin tänä keväänä olin aivan ällistynyt, kun bussissa tehtiin sätkäkaupat aivan silmieni edessä. Myyjä katsoi minua niin häijysti ja pitkään, että en selvitä tapahtumaa tämän enempää.
Huumeongelma Oulussa on mielestäni räjähtänyt käsiin, mutta siitä ei juuri ole esityksiä ja ideoita, mitä sille on tehtävissä vai onko mitään.
Päihteet, mielenterveysongelmat ja väkivaltaan manipuloivat nettisivut eivät varmasti ole mikään hyvä yhdistelmä. Uskon, että siinä olemme aivan uudenlaisen ongelman edessä koskien nimenomaan nuoria.
Käsittääkseni myös kaupunginvaltuutettu ja nettipoliisi Lauri Nikulakin näkee tämän tulevaisuuden haasteena omalle ammattikunnalleen.
Epäilen, että tulemme tarvitsemaan suljettuja mielenterveysyksiköitä enemmän kuin nykyinen toive ja tavoite on, että ihmiset saisivat tarvitsemaansa hoitoa. Psyykkisesti sairaan tai lievästi kehitysvammaisen paikka ei ole vankilassa. En halua meille amerikanmallia, enkä natsisaksan meininkiä.
Tuula Salminen
Oulu