Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja terveyden, mutta mitäpä siitä?
Vanhat kuvat: Lumilautailun suosio nousi 2000-luvulla ja nuoriso väsäsi omia hyppyreitä
Kolumni: Lapsi ihollani laski testosteronitasojani nuorena isänä ja jääkiekkoilijana
Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa
Tilaajille
Hilla Jurvelin ja Auli Kipinä kohtaavat työssään ihmisiä, jotka ovat kokeneet suurimman mahdollisen menetyksen, ja tietävät, ettei toipumista voi hoputtaa: "Surulla ei ole määräaikaa"
Oulun seurakuntien järjestämässä sururyhmässä lapsensa menettäneet vanhemmat tarjoavat toisilleen vertaistukea. Ryhmän vetäjistä on hienoa nähdä, millaisista kokemuksista ihminen kykenee selviytymään.
Oulun vanhassa pappilassa kokoontuu kevään ajan lapsensa menettäneiden vanhempien sururyhmä. Lastenohjaaja Auli Kipinä (vas.) on ohjannut vastaavia ryhmiä useana vuonna, sairaalapastori Hilla Jurvelin on mukana ensimmäistä kertaa.