Kaikkia Suomessa myytäviä ilotulitteita koskee EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan ilotulitteen aiheuttama ääni ei saa ylittää 120 desibeliä tietyn varoetäisyyden päästä käsin mitattuna. Mittausetäisyys vaihtelee tuotteen koko- ja teholuokan mukaan 8-15 metriin.
Tukesin ylitarkastajan Mikko Ojalan mukaan ilotulitteita säätelevään direktiiviin on tarkoituksella haettu kriteerit, joiden mukainen tuote olisi aina kuluttajalle turvallinen. Suomessa myytävissä ilotulitteissa ei siis pitäisi olla kuulovaurion riskiä.
Hiljainen ilotulite ei ole täysin täysin äänetön eikä alita mitään tiettyä alhaisempaa desibelirajaa. Hiljaisia ilotulitteita myyvän Suomen Rakettitukku Oy:n toimitusjohtaja Antti Aitto-ojan mukaan hiljaisten tuotteiden kategorian avulla on tuoda esille hiljaisempia vaihtoehtoja niille kuluttajille, jotka niitä syystä tai toisesta haluavat.
–Jos testausolosuhteissa mittaus tehdään 8 metrin päässä, niin se ei välttämättä vastaa 25 metrin päässä olevan katsojan kokemusta, sanoo Aitto-oja.
Osa alan toimijoista käyttää hiljaisten rakettien määrittelyssä suoraan desibelitaulukkoa mutta Aitto-ojan mukaan ongelmana on se, että tuotteen aiheuttamaan meluun vaikuttavat desibelitason lisäksi muutkin asiat.
Karkean jaon mukaan voimakas räjähdys ilmassa leviää tehokkaammin ympäristöön, mutta sytytyspaikalla maassa syntyvä ääni ei yleensä kanna niin pitkälle.
Myös Pyro ja Ilotulitustaiteen Edistämisyhteisön puheenjohtajan Uffe Cederqvistin mielestä akustiikka on vaikea alue.
– On olemassa tuotteita, jotka koetaan hiljaisiksi, vaikka mitattaessa löytyy äänipiikkejä, jotka voivat olla yli 90 desibelin, sanoo Cederqvist.