Virkaanastujaiset: Stubb astui vir­kaan­sa, Oulussa oltiin myr­ty­nei­tä ja toi­veik­kai­ta

Retkeily: Tun­net­ko nämä 6 paikkaa Oulun edus­tal­la?

Maakuntaliitto: Seppo Määttä hakee Poh­jois-Poh­jan­maan liiton hal­lin­to­joh­ta­jak­si

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Essee
Tilaajille

Hä­vi­te­tään­kö vanhat neuk­ku­pat­saat myös Suo­mes­ta – vai olisiko jokin muu keino?

Pitäisikö tsaarin ja Neuvostoliiton aikaiset patsaat sulattaa? Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut pohtimaan vanhojen muistomerkkien tarkoitusta.

Euroopassa kaadetaan patsaita. Virossa, Latviassa ja Liettuassa on kesän kuluessa särjetty Neuvostoliiton aikaisia puna-armeijan monumentteja.

Baltian maita on helppo ymmärtää, patsaat ja kivipylväät ovat vuosien 1944–1991 miehittäjävaltion omaksi kunniakseen pystyttämiä soturimuistomerkkejä. Sama miehittäjä hyökkäsi Ukrainaan puoli vuotta sitten.

Patsaiden hävittäminen ei ole demokratioissa yleistä. Senaatintoria Helsingissä komistaa edelleen suomalaisille vapauksia myöntäneen tsaari Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894, mitä puolalaiset ihmettelevät.

Tsaari kukisti verisesti Puolan itsenäisyyshaaveet ja teki siitä Veikselin maakunnan.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.