Essee

Hä­vi­te­tään­kö vanhat neuk­ku­pat­saat myös Suo­mes­ta – vai olisiko jokin muu keino?

Pitäisikö tsaarin ja Neuvostoliiton aikaiset patsaat sulattaa? Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut pohtimaan vanhojen muistomerkkien tarkoitusta.

Euroopassa kaadetaan patsaita. Virossa, Latviassa ja Liettuassa on kesän kuluessa särjetty Neuvostoliiton aikaisia puna-armeijan monumentteja.

Baltian maita on helppo ymmärtää, patsaat ja kivipylväät ovat vuosien 1944–1991 miehittäjävaltion omaksi kunniakseen pystyttämiä soturimuistomerkkejä. Sama miehittäjä hyökkäsi Ukrainaan puoli vuotta sitten.

Patsaiden hävittäminen ei ole demokratioissa yleistä. Senaatintoria Helsingissä komistaa edelleen suomalaisille vapauksia myöntäneen tsaari Aleksanteri II:n patsas vuodelta 1894, mitä puolalaiset ihmettelevät.

Tsaari kukisti verisesti Puolan itsenäisyyshaaveet ja teki siitä Veikselin maakunnan.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut