Haukiputaalle kävi yhteisöverouudistuksessa kuin entiselle saatolta palaavalle nuorelle miehelle, joka kehaisi, että sai melkein suudella. Kun kunta oli pääsemässä kiinni Nokian hulppeisiin yhteisöveroihin, tuli karvas yllätys. Yhtiöjätti otti ja möi Haukiputaan tehtaansa jenkkiyhtiö Sanmina-SCI:lle. Kunta sai jättää hyvästit Nokian sammon viidelle-kuudelle miljoonalle yhteisöveroeurolle vuodessa.
Yrityskauppaa seurasi myös kauhun tasapaino. Kunta ei pysty tekemään paljon muuta kuin toivomaan, että hyvin menisi. Sanmina-SCI:lla on Haukiputaalta 600-700 työpaikkaa, kun parhaimmillaan Nokialla oli jopa yli tuhat työpaikkaa.
Kasvukivut näkyvät kunnan kukkarossa. Kirstunvartijat selvisivät viime vuodesta säikähdyksellä. Palautettavat Nokian yhteisöveroennakot eivät vaikuttaneetkaan pelätysti viime vuoden verotulojen tasaukseen. Pelastukseksi tuli myös 1,5 miljoonaa euroa köyhien kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta.
Jatko ei näytä hyvältä. Elokuussa valtuusto joutui leikkaamaan valtionosuuksia 3,5 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarviosta. Valtionosuuksia oli budjetoitu liikaa ja taloutta tasapainotettu peittoa toisesta päästä jatkamalla. Lisäksi veroja kertynee miljoona euroa vähemmän kuin on budjetoitu.
Eikä siinä kaikki. Tuloja kertyy liian vähän ja menoja liikaa. Klapi talousarvioon on nousemassa pariksi miljoonaksi. Kokonaiseron budjettiin verrattuna pelätään nousevan 6,5 miljoonaan.
Luvut ovat valtavia jopa 17 000 asukkaan Oulun seudun kakkoskunnalle. Esimerkiksi verojen nosto nykyisestä 18,5 prosentista 19 prosenttiin kilauttaa kunnan kassaan vain vajaat miljoona euroa vuodessa.
Jatkoa ei helpota, että kasvukuntien tapaan rivissä odottaa vino pino investointikohteita. Kirstun pohjalla ei vain ole paljon muuta kuin viime vuodelta kirjattu investointivaraus.
Kunnan taloutta lisäksi rassaa raskas hajanainen yhdyskuntarakenne. Kun katujen, kunnallistekniikan ja kiinteistöjen kunnossapidon takavuosien säästöt pamahtavat esiin, uusille valtuutetuille riittää pohtimista.
Seutuyhteistyö ei ole helpottanut Haukiputaan rahapulaa. Kunnanjohtaja Pasi Vallivaara on tuonut usein esille, että kunta on joutunut päinvastoin maksumieheksi. Haukipudas muun muassa otti aikalisän ympäristöhallinnon keskittämiseen eikä ollut tyytyväinen Oulun ja Haukiputaan raja-alueiden hyödyntämiseen yhteisessä osayleiskaavassa.
Paljon närää herätti myös koko maakunnan yhteinen palotoimi. Haukiputaan kulut nousivat ja palvelu heikkeni.
Valtuuston puheenjohtaja Irma Pellinen (vas.) pitää suur-Oulua parempana vaihtoehtona kuin seutuyhteistyötä. "Silloin ainakin neuvoteltaisiin saman pöydän ääressä. Nyt pöytä on usein katettu valmiiksi."