Kolumni

Här­ve­li, kuon­ta­lo, pasma – kä­si­työn his­to­ria jäi pu­hee­seem­me

Kun varhaismodernissa maailmassa vaatteet valmistettiin itse kankaita myöten, työstä tarttui ilmaisuja arkikieleen, Tiina Kuokkanen kirjoittaa.


Tiina Kuokkanen on tutkijatohtorina Oulun yliopistossa.
Tiina Kuokkanen on tutkijatohtorina Oulun yliopistossa.

”No semmonen härveli”. 

Oletko ehkä joskus kuvaillut jotain esinettä härveliksi? Minä olen. Lukuisia kertoja.

Entä tiedätkö mitä härveli oikeasti tarkoittaa? Saatat ehkä kuulua siihen käsityöharrastajien tai historioitsijoiden joukkoon, joka tietää. Itse en aiemmin tiennyt, ja uskaltaisin väittää, että suurin osa termin käyttäjistä ei ole myöskään tullut pohtineeksi asiaa.

Maailman muuttuessa sanojen merkitykset voivat muuttua. Nykyisessä käyttötavassa voi olla aavistus alkuperäisestä merkityksestä, kuten härvelin tapauksessa; esimerkiksi itse kuvailisin härveliksi jonkinlaista joka suuntaan harottavaa vekotinta ja jotain sen tyyppistä härveli alun perin olikin.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut