Hannu "Enzo" Pulk­ki­nen joi Take Thatin viinat Ke­ra­val­la vuonna 1993 – Lauan­tai­na hau­ki­pu­taa­lais­tu­nut Haus­myl­ly-täh­ti kon­ser­toi ou­lu­lai­sen kirp­pu­to­rin park­ki­pai­kal­la ja kokee sen kun­nia-asiak­si

Oulu
Haukiputaalaistunut Hannu "Enzo" Pulkkinen on lähtöisin Viitasaarelta. Maanantaina hän piipahti tervehtimässä Toripolliisia.
Haukiputaalaistunut Hannu "Enzo" Pulkkinen on lähtöisin Viitasaarelta. Maanantaina hän piipahti tervehtimässä Toripolliisia.
Kuva: Pekka Kallasaari

Hannu Pulkkinen muistelee ajatelleensa, että puhe oli saunomisesta. Sellainen voi tulla mieleen, kun kysellään halukkuutta lähteä lämmittelemään.

Löylyjen sijaan tie vei Keravalle. Pulkkinen sanoo, että hänellä ei ollut tietoa, mistä reissussa oli kysymys.

Oli kevät 1993 ja viihdekompleksi Planet FunFunin keulakuvana paistatteli elokuvaohjaaja Renny Harlin.

Linja-auto, jonka kylkeen oli kiinnitetty pahvinen Kikka, kaartoi paikan pihaan. Pulkkinen kertoo nähneensä sen ulkopuolella tuhansittain ihmisiä. Sisällä hän sanoo olleensa tiputtaa silmät päästään.

– Olin, että jumalauta, kun ensimmäisenä vastaan käveli Gary Barlow. Sitten tuli Robbie Williams.

Kansainvälistä läpimurtoa tehnyt Take That oli Keravalla promootiokeikalla, jonka lämmitelybändiksi Pulkkisen yhtye oli pestattu.

– Ne oli vähän sellaisia nöösipoikia siihen aikaan. Menin rallienglannilla niiden bäkkärille. Huitaisin niiden viinat huiviin ja puhuin niille puuta heinää, Pulkkinen nauraa.

Niihin aikoihin hänet tunnettiin huumorisävytteistä räppipoppia tahkonneen Hausmyllyn Enzona.

Nyt Pulkkinen on 59-vuotias ja asuu Oulun Haukiputaalla. Hän on edelleen Hausmyllyn Enzo ja konsertoi ensi lauantaina Limingantullissa sijaitsevan kirpputorin parkkipaikalla.

Kunnia-asia

Hannu "Enzo" Pulkkinen sanoo, että lauantain esiintyminen on hänelle kunnia-asia. Pihakirppistapahtumalla kerätään varoja Oulun yliopistollisen sairaalaan (Oys) – tai Ouksin, kuten Pulkkinen sanoo – lasten veri- ja syöpätautien osastolle.

– Ouksissa on kansainvälisestikin mitattuna erittäin hyvä hoito. Varsinkin, kun kyse on lapsista, niin totta kai lähden auttamaan, minkä pystyn.

Pulkkinen tietää, mistä puhuu Oysin hoitoa kehuessaan. Viime vuoden helmikuussa hän sai ensin itse syöpädiagnoosin, ja kuukautta myöhemmin vastaavia uutisia sai hänen puolisonsa.

Kun valtakunta kärvisteli ensimmäisessä koronavuodessa, pariskunta kävi siihen päälle läpi rankat hoidot.

Pulkkinen oli kukistanut syövän jo aiemmin. Viime vuonna uusi taistelu käynnistyi sattumasta.

– Kaaduin piirongin kupeeseen, ja solisluu meni poikki, hän kertoo.

Vamma kuvattiin sairaalassa, mikä johti oireettomana piilleen keuhkosyövän löytymiseen.

Pulkkinen kiittelee kaatumistaan moukan tuuriksi. Jos sitä ei olisi tapahtunut, olisi tauti voinut saada edetä, kunnes olisi ollut liian myöhäistä.

Hoidot ovat nyt ohi, ja Oysille Pulkkisella ei ole muuta sanottavaa kuin kiitosta. Hän myöntää odottelevansa hieman pelokkaana elokuuta, jolloin selviää, mikä hänen tilanteensa on.

Sitä odotellessa mies mielii takaisin töihin, keikoille. Kesän aikana on tarkoitus tallentaa Hausmyllyn tuotantoon ja keikkasettiin kolme uutta kappalettakin.

Ei sitä mustaa miestä

Hausmylly perustettiin vuonna 1989. Bändi tuli tunnetuksi 90-luvulla ajalle tyypillisenä pidettävällä poppailulla. Muun muassa kappaleet Ikävä lokakuu ja Jos asettuivat osaksi suomalaista ysärikaanonia.

Bändin alkuaika oli kuitenkin muuta. Yhtye riimitteli Raptorin ja MC Nikke T:n rinnalla Suomessa virinneessä rap-innostuksessa.

Hannu "Enzo" Pulkkinen sanoo, ettei olisi voinut tuolloin kuvitella, että Hausmylly esiintyisi vielä kolme vuosikymmentä myöhemminkin. Tyylimuutosta popimpaan ehdotti keikkamyyjä Seppo Kahilainen.

– Hän sanoi meille, että lopettakaa, pojat, tuo rytmikäs rupattelu, niin teidän uranne kestää 20 vuotta. Seppo oli väärässä. Nythän tässä on mennyt jo yli 30 vuotta.

Kun Hausmylly lämmitteli Take Thatia vuonna 1993, oli muutosmatka jo käynnissä, mutta bändin tunnetuin biisi löytyi rupattelurepertuaarista. Se oli vuonna 1991 julkaistu Se mustamies, joka keikkui listakärjessä kymmenen viikkoa ja oli vuoden myydyin single.

Erityisesti nykynäkökulmasta kappaleen sanoitus on kyseenalainen. Hannu Pulkkinen ei miellä biisiä rasistiseksi, mutta hän myöntää, että tänä päivänä siinä sanottu voidaan kokea loukkaavana. Noin vain biisiä ei voi kuitenkaan unohtaa.

– Selvitämme aina keikkapaikoilla etukäteen, voiko sitä esittää. Joissakin paikoissa se ei käy, joka sopii hyvin, mutta toisissa suorastaan vaaditaan, että se on pakko soittaa.

Viikonlopun hyväntekeväisyystapahtumassa kappaletta ei kuulla. Se on Pulkkisen mukaan itsestään selvää.

– Olen kasannut sinne setin meidän vahvimpia biisejämme, joita ihmiset haluavat kuulla. Ei mitään poikkitaiteellista, vaan tyylikkäästi, hyvillä mielin ja ammattitaidolla läpi.

Hausmylly, lauantaina 5. kesäkuuta noin kello 12, kirpputori Aasta Ööhön parkkipaikka