Ilta-Sanomat uutisoi perjantaiaamuna lukijan erikoisesta eläinkohtaamisesta. Haminassa veneellä liikkuneet Anne ja Pentti Konttinen sekä Sinikka Stordahl näkivät vedessä torstaina eläimen, joka vaikutti mursulta.
Pian uutisen jälkeen Kymenlaakson Pelastuslaitos julkaisi kuvan eläimestä, joka oli rantautunut haminalaiseen venesatamaan. Epäilyt vahvistuivat: kyseessä on tosiaankin mursu.
Noin kello yhden aikaan iltapäivällä Kaakkois-Suomen poliisi twiittasi, että mursu on lähtenyt uimaan rannasta. Poliisi seuraa sen liikkeitä ja pyrkii varmistamaan sen turvallisen liikkumisen alueella.
Poliisin mukaan mursu kuitenkin palasi takaisin rannan läheisyyteen kello viiden jälkeen iltapäivällä. Eläintä ei saa lähestyä. Havainnot siitä voi ilmoittaa hätäkeskukseen numeroon 112.
Roger Kulmala kertoi Twitterissä seitsemän aikaan illalla nähneensä mursun Haminan Salmen museosillalla.
Kulmalan ottamien kuvien perusteella mursu nousi rantaan kahdeksan maissa. Kaakkois-Suomen poliisilaitos kertoi Ilta-Lehdelle, että mursu yrittää levätä rannalla. Lepääminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä paikalla oli paljon ihmisiä ihmettelemässä mursua.
Poliisilaitos kertoi Ilta-Lehdelle, että rannalle lähetettiin poliisipartio eristämään aluetta. Paikalla oli lehden tietojen mukaan myös Korkeasaaren eläinlääkäri.
Komisario Jukka Tylli Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoi Iltalehdelle perjantaina ennen iltakymmentä, että mursu on nukahtanut.
– Mursu nukkuu. Porukka on siirtynyt sen verran kauemmaksi, että se alkoi kuorsaamaan. Partio sanoi, että kuorsaus kuuluu kauas, Tylli kertoo lehdelle.
Stena-mursu uinut todennäköisesti Huippuvuorilta asti
Stena-nimellä kulkeva mursu on peräisin todennäköisesti Huippuvuorilta, kertoo Helsingin Sanomat.
Väitöskirjatutkija Runa Aae Kaakkois-Norjan yliopistosta on koostanut kartan mursun matkasta Suomen rannikolle saakka. Ensimmäinen karttaan merkitty paikka on Norjan lounaispuolella Blimsandenissa, missä mursu havaittiin maaliskuun puolivälissä.
Sieltä mursun matka on käynyt Læsøn saarelta Göteborgin eteläpuolelle, ja sieltä Saksan Rügenin saarelle Itämeren etelärannikolle. Kesäkuussa mursu on nähty Puolan rannikolla Mielnossa. Tämän jälkeen se on nähty Kalingradin ja Latvian rannikoilla, jonka jälkeen mursu on matkannut Suomeen Haminaan.
Aae hyödynsi kartan kokoamisessa eri maiden uutissivustoja ja sosiaalista mediaa. Hänen mukaansa mursun voi tunnistaa samaksi yksilöksi sen erityisen ulkomuodon perusteella.
– Sen hampaiden kärjet miltei koskettava toisiaan, mikä on hyvin harvinainen piirre, Aae kertoo Helsingin Sanomille.
Korkeasaareen mahtuu väliaikaisesti
Mursua oli menossa katsomaan Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaa, joka arvioi, että mursu on todennäköisesti huonossa kunnossa tai ainakin uupunut.
Sainmaa sanoo, että viranomaiset ja eläinlääkäri aikovat yhdessä selvittää, mitä mursun kanssa tehdään.
– Selvitämme yhdessä kuljetukseen liittyviä haasteita. Nyt ei ole vielä tehty mitään päätöksiä. Luvassa on logistisia haasteita, koska puhutaan valtavan kokoisesta eläimestä.
Poliisista kerrotaan, että Korkeasaaren kanssa on käyty jo keskusteluja siitä, mihin mursu lopulta päätyy.
Mursujen luonnollinen elinympäristö ei ole Itämeri, vaan lähin luonnollinen esiintymispaikka on Pohjoinen jäämeri. Poliisin mukaan mursua ei kuitenkaan ainakaan aiota kuljettaa Jäämerelle.
Korkeasaaressa ei ole Sainmaan mukaan tällä hetkellä mursuja.
– Meillä periaatteessa on väliaikainen tila, mutta meille mursu ei voi jäädä, Sainmaa sanoo.
Mursulle ei ole ruokaa Itämerellä
Ilta-Sanomille haastattelun antaneen Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Risto Väinölän mukaan mursu ei kuvissa näytä kovin huonokuntoiselta.
Elinympäristönä Itämeri ei ole kuitenkaan suotuisa mursulle. Väinölän mukaan lämmin sää ei niinkään ole ongelma, vaan ravinnon puute.
– Mursu syö kaivamalla ja tonkimalla syöksyhampaillaan merenpohjasta pohjaeläimiä. Itämeren fauna (eläimistö) on aika heikko verrattuna suolaisten merien faunaan, Väinolä kommentoi Ilta-Sanomille.
Väinölän mukaan mursu on todennäköisesti sama mursu, joka on havaittu kesäkuussa Saksassa ja Puolassa ja heinäkuun alussa Latviassa. Se olisi siis viettänyt Itämeressä ainakin kuukauden päivät.
Mursu (Odobenus rosmarus)
Mursu on vesielämään sopeutunut nisäkäslaji, jota tavataan Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa. Jakautunut levinneisyysalueellaan useiksi eri populaatioiksi.
Urokset voivat kasvaa jopa 1500-kiloisiksi. Molemmilla sukupuolilla on yläleuassaan jopa puoli metriä pitkät syöksyhampaat.
Laji on luokiteltu vaarantuneeksi.
Mursut syövät nilviäisiä ja kaloja. Ne ovat mestarisukeltajia, ja pystyvät sukeltamaan jopa 100 metrin syvyyteen ja pysymään pinnan alla jopa puoli tuntia.
Kello 12.06 lisätty tieto siitä, että alue on eristetty katselijoilta. Kello 12.26 lisätty pääkuva. Lisätty Väinölän kommentteja Ilta-Sanomien jutusta kello 13.04. Kello 13.08 lisätty komisario Saarikiven kommentti. Kello 13.35 lisätty tieto siitä, että mursu on lähtenyt uimaan rannasta.
Kello 14.20 juttua täydennetty Sainmaan kommenteilla ja otsikkoa muokattu. Kello 18.21 lisätty tieto, että mursu palannut takaisin rantaan. 20.04, 20.36 ja 20.43: tarkennettu mursun paikkaa. Lisätty Ilta-Lehden tiedot. 21.03: lisätty Helsingin Sanomien tiedot mursun kulkureitistä. 22.09: lisätty tieto, että mursu nukkuu.
