Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Luitko jo tämän: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ha­luaa­ko Suomi olla bio­ta­lou­den huip­pu­maa? – konk­reet­tis­ten muu­tos­pol­ku­jen poh­jus­ta­mi­sen sijaan on kes­ki­tyt­ty luomaan tiuk­ko­ja lakeja

Suomi on yksi biotalouden, biotuotteiden, puurakentamisen ja cleantechin kehittämisen huippumaista. Samaan aikaan puuraaka-aineen saannin tulevaisuus on uhattuna. Metsäsektorin toimintaa pohjoisessa haittaa myös huonokuntoinen tieverkko.

EU edellyttää Suomelta nykyistä suurempia hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä ja uhkana on, että metsien hiilinielujen turvaaminen kaatuu pohjoisen harteille. Luonnonvarakeskuksen mukaan Etelä-Suomen metsien kyky sitoa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia on heikentynyt, kun taas pohjoisen metsät ovat kasvaneet melko hyvin (Yle 12.4.).

Samat arviot näyttävät, että nykyhakkuutasoilla Lapin metsien hiilinielut kasvaisivat merkittävästi ja melko suurillakin lisähakkuilla Lapin metsänielut pysyivät ennallaan.

Viime vuosina Suomessa on asetettu ilmastotavoitteita, mutta talouden konkreettisten muutospolkujen pohjustamisen sijaan on keskitytty luomaan tiukkoja lakeja.

Suomen ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta suojelutoimet vain rajaavat toimia eivätkä ne muuta Suomen suuntaa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.