Kaikki vakavasti otettavat ekonomistit arvioivat, että ikääntyvä ja velkaantuva Suomi tarvitsee väkeä ulkomailta pitääkseen pystyssä nykyisenlaisen hyvinvointivaltion. Pontevimmin maahan havitellaan korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joiden panos auttaisi luomaan Suomessa innovaatioita ja uutta työtä.
Yhtä lailla pulaa tekijöistä koetaan esimerkiksi hoito- ja hoiva-alalla. Tilanne vaihtelee aloittain voimakkaasti.
Tilanteen on tunnistanut myös Orpon hallitus. Hallitusohjelmassaan se lupaa vastata osaajapulaan panostamalla kansainväliseen rekrytointiin. Suomen vetovoimaa aiotaan kohentaa.
Valitettavasti oikea käsi ei hallituksessa vain tunnu ymmärtävän, mitä vasen tekee. Hallitusohjelman perusteella ulkomailta tuleva henkilö on Suomelle myös potentiaalinen uhka ja rasite, joka haluaa hyväksikäyttää sosiaalietuuksia.
Esimerkkejä asenteesta on. Hallitusohjelmaan tehtiin kirjaus, jonka mukaan työttömäksi jääneen, työluvan perusteella maahan tulleen henkilön on häivyttävä Suomesta, jos ei kolmessa kuukaudessa löydä uutta työtä.
Myöhemmin hallitus tarkisti linjausta huippuasiantuntijoiden kohdalta. Näillä olisi vastedes mahdollisuus hakea työtä kuuden kuukauden ajan ennen lähtöä.
Lausuntokierros lakiehdotuksesta päättyi vastikään, ja hallituksen näkemykset, erityisesti suoja-ajat, tulivat tyrmätyksi.
SAK huomauttaa, että työpaikan löytäminen kolmessa kuukaudessa on työlästä suomalaisellekin. Elinkeinoelämän järjestöt EK, Keskuskauppakamari ja palvelutyönantajien Palta muistuttivat kannanotossaan jo kesäkuussa, että alan suhdannetilanne ja lomakaudet voivat viivästyttää uuden työpaikan löytymistä.
Hallituksen aikeissa kaikuu nyt perussuomalaisten kaiken lävistävä pelko maahanmuuttajia kohtaan. Kokoomus sietää tämän kiltisti hallitussovun nimissä.
Viikonloppuna MTV:n haastattelussa pääministeri Petteri Orpo oli harmissaan lakiehdotusta koskevasta keskustelusta. Hän sanoi hallituksen edistävän työperäistä maahanmuuttoa lukemattomin toimin.
Hallitus kuitenkin aikoo sekä lisätä että lievittää tulijoiden tuskaa. Huhtikuussa se antoi esityksen, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden voisi vastedes saada viiden vuoden sijasta vasta kahdeksan Suomessa asutun vuoden jälkeen. Ei kerro luottamuksesta tulijoita kohtaan.
Tuoreen Expat Insider -mittauksen mukaan Suomen arvostus on täällä jo olevien ulkomaisten työntekijöiden silmissä sukeltanut. 53 maata käsittävässä mittauksessa Suomi oli kolmanneksi viimeinen. Tutkimuksessa kysyttiin näkemyksiä muun muassa elämänlaadusta, työoloista, elintasosta ja pyydettiin arvioita yhteiskuntaan asettumisen helppoudesta.
Suomessa vallitsee ilmeisesti liian ruusuinen kuva siitä, kuinka houkutteleva maa olemme. Ulkomainen työvoima ei yksin pelasta hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta sitäkin keinoa on syytä käyttää. Hallituksen konseptit asian hoidossa ovat huolestuttavan sekaisin.