Tilastokeskuksen tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan maassa oli heinäkuussa 269 000 työtöntä. Lukema oli 40 000 korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan.
Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste oli 9,6 prosenttia. EU-maiden vertailussa Suomi on nyt EU:n kyseenalainen kakkonen. Edellä on vain perinteinen massatyöttömyysmaa Espanja.
Avoimia työpaikkoja Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan puolestaan vajaat 30 000, lähes 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksinkertainen laskuoppi kertoo, että työttömiä on maassa noin 240 000 enemmän kuin työpaikkoja.
Jos jotain myönteistä tilanteessa on, niin yhä harvemmin työttömiä kuulee soimattavan työhalujen puutteesta. Työhaluisia riittää, mutta haluista ei ole apua, jos töitä ei ole.
Tässä tilanteessa hallitus piiskaa työttömiä liikkeelle kahdella hämmentävällä keinolla: tiukalla työnhakuvelvoitteella ja työttömyysturvan suojaosan poistolla. Edellinen, länsinaapurista lainattu malli tuli voimaan Marinin hallituksen aikana, jälkimmäinen Orpon hallituksen.
Työnhakuvelvoitteen mukaan työttömän työnhakijan on tehtävä kuukausittain neljä työpaikkahakemusta. Joissakin tapauksissa pienempikin määrä riittää.
Työnhakija toki terhistäytyy uhan alla, työttömyyskorvauksen menetyksen pelossa. Pakosta tehtyjen lukemattomien tuloksettomaksi jäävien hakemusten teko kuitenkin turhauttaa ja nöyryyttää.
Hakemuksia työpaikkoihin satelee nyt ihmisiltä, joilla ei ole avoinna olevin tehtäviin mitään mahdollisuuksia päästä. Kelan pääjohtajan paikkaakin haki alkuvuonna 105 ihmistä, joukossa iso osa sellaisia, joiden pätevyys oli kaukana vaaditusta. Paikkaa hakemalla tuli kuitenkin yksi kuukauden neljästä hausta kuitattua.
Tällaisetkin hakemukset vastuullisen työnantajan pitää kuitenkin käydä läpi, ja se on työlästä. Tämä on nyt Ylen mukaan johtanut nurinkuriseen tilanteeseen: hakemustulvan pelossa työnantajat jättävät työpaikkoja ilmoittamatta Työmarkkinatori-järjestelmään.
Työllisyystilanteeseen sopimaton velvoite on alkanut toimia tavoitettaan vastaan.
Työttömyysturvan suojaosan poistosta päätti Orpon hallitus. Ennen huhtikuuta 2024 työtön sai ansaita työtuloja 300 euron verran kuukaudessa, ennen kuin ansio alkoi kutistaa työttömyysturvaa. Sitten suojaosa poistettiin kokonaan.
Seurauksena on ollut, että moni työtön on jättänyt tarttumatta esimerkiksi muutamaan päivän mittaisiin työtehtäviin, koska ne alentavat työttömyysturvaa. Samalla monella on jäänyt saamatta työkokemuksia, joiden avulla myöhemmin voisi avautua vakituinen työpaikka.
Hallitus lyhyesti sanottuna vesitti lyhyen työn vastaanoton kannustavuuden.
Kaksi käytössä olevaa mallia olisivat voineet purra työvoimapulan aikana. Nyt maassa vallitsee ankara työttömyys. Sitä hoidetaan nyt lääkkeillä, joilla tauti ei parane vaan pikemminkin pahenee.