Hyvinvointialueuudistus on Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus, jota on valmisteltu vuosikymmenten ajan yli puoluerajojen. Koko uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Rahoitusmallin valuvikojen vuoksi tähän tavoitteeseen ei kaikilla hyvinvointialueilla ole päästy.
Hyvinvointialueiden rahoitus lähti liikkeelle haasteelliselta pohjalta koronavuosien jälkeen, jolloin hoitovelka kasvoi, kiinteistöjen vuokrakulut nousivat ja sote-alan palkkaratkaisut lisäsivät menoja. Näihin kustannusvaikutuksiin ei ollut varauduttu uudistuksen alkuvaiheen rahoituksessa. Erityistä haittaa aiheuttavat vaatimus aiempien vuosien alijäämien kattamisaikataulusta sekä rahoitusmalliin sisältyvä siirtymätasaus. Tämä tasaus ylläpitää alueiden välisiä rahoituseroja ja ohjaa voimavaroja suhteettomasti pääkaupunkiseudulle.
Näiden rahoitusmallin heikkouksien korjaamisen sijaan nykyinen hallitus on keskittynyt lähinnä uudistuksen arvosteluun, eikä korjaamaan sitä. Toimettomuuden seuraukset ovat olleet raskaita, sillä hyvinvointialueilla on jouduttu käymään vaikeita yhteistoimintaneuvotteluja, vähentämään henkilöstöä ja karsimaan lähipalveluja. Aika, joka olisi pitänyt käyttää toimintojen yhtenäistämiseen ja palveluiden kehittämiseen, on mennyt pakkosäästöjen etsimiseen.
Hallituksen vastuulla on ollut ja on korjata havaitut rahoitusmallin epäkohdat. Hyvinvointialueiden rahoituslaki on uudistettava pikaisesti ja siirtymätasauksen epäkohdat on korjattava, jotta palvelut voidaan turvata tasapuolisesti koko maassa. Kyse on lopulta siitä, että jokaisella suomalaisella on tärkeät peruspalvelut lähellä ja että hädän hetkellä voi luottaa saavansa apua nopeasti.
Suomalaiset ansaitsevat nyt ratkaisuja ja toimivan turvaverkon. Maahamme tarvitaan hallitus, joka sitoutuu uudistuksen onnistumiseen vastuullisilla päätöksillään. Keskusta on omalta osaltaan valmis ja sitoutunut sote-uudistuksen rahoitusjärjestelmän korjaamiseen ja ihmisläheisten lähipalveluiden turvaamiseen. Kansalaisten luottamus suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukykyyn on palautettava seuraavissa vaaleissa.
Senja Kovaniemi
puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Keskustan piirihallitus