Orpon hallitus aikoo lakkauttaa Oulaskankaan ympärivuorokautisen päivystyksen. Myös nukutusta vaativa leikkaustoiminta lakkaisi, koska se vaatii ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen.
Lopputuloksena on sairaalan toiminnan merkittävä supistuminen ja Oulun eteläisen alueen asukkaiden palveluiden heikentyminen.
Oulaskankaalta on 100 kilometriä Oulun keskussairaalan yhteispäivystykseen ja Kokkolan päivystykseen 110 kilometriä. Oulaskankaan päivystyksen lakkautuksen myötä ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen matka-aika pitenisi merkittävästi isolta joukolta Oulun eteläisen alueen asukkaita.
Oulaskangas palvelee ja tuottaa päivystystä väkimäärälle, joka on isompi kuin monen hyvinvointialueen väkimäärä. Hallituksen linjaukset ovat eriarvoistavia, kun pienempää väestöpohjaa palvelevalle Kouvolalle myönnettiin lupa ympärivuorokautisen päivystyksen jatkolle, mutta isompaa väkimäärää ja pitkien etäisyyksien aluetta palvelevalle Oulaskankaalle ei.
Oulaskankaan merkitys erityisesti tekonivelkirurgiassa on ollut merkittävä koko hyvinvointialueen kannalta. Oulaskankaan päivystyksen lakkauttaminen ja sen myötä nukutusta vaativan kirurgian loppuminen tulee todennäköisesti aiheuttamaan jonojen kasvua hyvinvointialueella. Sairaalan tulevaisuuden ympärillä vellonut epävarmuus on saanut jo osan henkilöstöstä lähtemään muualle.
Hallitus on lisäksi päättänyt merkittävästi supistaa Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintoja Kemissä. Tämä tarkoittaa monien Meri-Lapin alueen asukkaiden palveluiden karkaamista Ouluun 110 kilometrin päähän tai Rovaniemelle 120 kilometrin päähän, ja alueen elinvoiman heikkenemistä.
Mikäli Oulaskankaan ja Länsi-Pohjan sairaaloiden toimintojen alasajot toteutuvat hallituksen tavoittelemalla tavalla, tarkoittaa se potilasvirtojen kasvua Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa.
OYS on jo paikoin pahoin ruuhkautunut, joten keskittäminen voi heikentää myös Oulun alueen asukkaiden palveluiden saatavuutta.
Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Oulaskankaan ja Länsi-Pohjan sairaaloiden toiminnan supistuksista saataisiin säästöjä, sillä väestön tarvitsemat palvelut pitää kuitenkin tuottaa jossain. Päinvastoin, kustannukset voivat kasvaa, kun potilasralli lisääntyy ja muut sairaalat ruuhkautuvat.
Aiemmista sairaalaverkon keskittämisistä ei ole saatu odotettuja säästöjä, ja todennäköisesti tavoiteltuja säästöjä ei ole nytkään luvassa. Haittojen realisoituminen pohjoissuomalaisille sen sijaan on varmaa, jos matka päivystykseen ja palveluihin pitenee isolta väestömäärältä.
Sairaalaverkosta ja sairaaloiden välisestä tarkoituksenmukaisesta työnjaosta päättäminen pitäisikin jättää hyvinvointialueille itselleen. Perussuomalaisilla ja kokoomuksella olisi vielä aikaa pyörtää tekemänsä huono päätös.
Hanna Sarkkinen
kansanedustaja (vas), Oulu